Taas on tämäkin viikko lopuillansa. Maanantaina kävin ensi- ja turvakodilla ryhmätapaamisessa tätini kanssa. Sieltä päästyäni en illalla enää tehnyt mitään erikoista. Uni tuli helposti ja oli ihanaa nukkua yö kunnolla.
Tiistai meni todella normaaleissa merkeissä. Treenailin illalla ja juttelin kavereille. Keskiviikkona äitini tuli käymään kylässä ja hän sai kun saikin telkkarini näkymään! Ihmeellinen juttu, sillä en olisi kyllä uskonut. Mutta on se kiva, kun nyt voi sitäkin katsella tylsyyden iskiessä. Kävimme myös kirpparilla ja kaupassa kiertämässä ja löysimme olohuoneeseen uudet verhot. Nyt ne peittävätkin edes jotain. Äiti toi myös rattaat tänne ja ne ovat varastossa siihen asti, kunnes pääsevät käyttöön.
Torstaina kävin aamusta työkkärissä ja he haluavat minun menevän työkokeiluun ainakin pariksi viikoksi. Noh ei se auta kun yrittää etsiä jotakin paikkaa, mihin voisi mennä. Se onkin vaikeaa, sillä minulla ei oikein kiinnosta mikään enkä tiedä mistä menisin kyselemään. Yhdestä paikkaa jo kyselin ja he ilmoittelevat tarvitsevatko ylimääräistä henkilöä sinne. Täytyy sanoa, ettei minulla kyllä ole minkäänlaista mielikuvaa mitä voisin tehdä tulevaisuudessakin työkseni. Siksi haluankin käydä lukion loppuun ja katsoa, jospa yhtäkkiä keksinkin mitä haluan. Muusikon uraa edelleenkin harkitsen, mutta pitää nyt katsoa onko minusta yrittämään sitä.
Viikonloppu on mennyt kämpällä. Olen alkanut taas liikkumaan enemmän, sillä mielestäni olen aivan liian paljon paikallani. Olenkin käynyt nyt joko lenkillä sekä zumbannut tai vain zumbannut pidempään. Niiden lisäksi tehnyt tietenkin lihastreenini. Yritän nyt saada innostuksen pysymään yllä ja pyrkiä jatkamaan tätä, sillä minulla hiukan pelottaa, että raskauskiloja tulee liikaa. Pitkillä lenkeillä kävisin muuten ilomielin, mutta pakkanen ei ole ystäväni...
Jännää myöskin on, että nyt on jo joulukuu! Tänään olikin aika avata ensimmäinen kalenterinluukku ja tuntuu oudolta, miten aika on taas mennyt niin nopeaa. Tuntuu kuin viime joulu olisi ollut vasta. Viime joulu tosin oli elämäni raskain, mutta onneksi se on mennyttä. Tästä joulusta tulee varmasti mukava ja toivottavasti ainakin mahdollisimman perinteinen. Kohta pitää myös tehdä jouluostokset ja siinä onkin taas mietittävää, mitä sitä kaikille keksisi. Pian vaihtuu jo vuosi eikä mene kauaa, kun saan oman pikkuisen syliini. Aika kuluu nopeampaa kuin uskoisi.
Maanantaina menen käymään sokerirasituksessa ja loppuviikosta on kaverini ylioppilasjuhlat. Kuulumisiin siispä!
<3:llä Lala
 |
| Rv 27+2 |
 |
| Niin se talvi on tullut tänne pohjolaan. |
 |
| Suklaakalenterini tänä vuonna |
Sä olet vahva tyttö, oot selvinny vaikeista asioista. Mutta nyt herätys. Harkitset muusikon uraa? Et sä sillä elä. Sä saat lapsen.Kurja ajatella että me, jotka oikeesti tekee työtä eikä haaveile mistään millä hyvin pieni osa ihmisistä elää, elättää sut ja sun muksus. En sano pahalla, vaan toivob että tää herättelee sua. Ota ensimmäinen duuni mitä tarjotaan ja asaitse se raha. Sossun luukkuun on helppo tarttua mutta eipä sellaset hirveesti arvostusta saa. Oot päättäny pitää lapsen, vaikka varmasti tiedäy ettei se halpaa lystiä ole. Toivottavasti löydät oman alan, on se sitten kauppa, sos ja terveya tai vaikka media. Mitä vain missä realistisesti voi tienata rahat elämiseen
VastaaPoistaEi en minä todellakaan aijo muusikon ammattia jättää ainoaksi. Se on enemmän sellainen mitä haluaa kokeilla toisen ammatin ohella. Mutta kuitenkin periaatteessa joka ammattiin pitää opiskella ja siksi minun pitää yrittää löytää se ala, mitä haluan lähteä opiskelemaan. Se on vielä hakusessa, mutta kun sen löydän niin sinne menen.
PoistaSinä anonyymi joka kommentoit Lauran asioita ei kaikki ole niin mustaa ja valkoista kuin näytät ajattelevan.Jos tuntisit Lauran paremmin ja tietäisit mitä häneltä on viety niin et valittaisi niin paljon toisen ihmisen elättämisestä. Olihan Lauralla selvät suunnitelmat vielä reilu vuosi sitten mutta asiat voivat muuttua itsestä riippumattomista syistä. Me jokainen nautitaan joskus niistä eduista mitä saamme toisten työnteosta jopa sinäkin. Oletko Laura ajatellut esim. muotialaa väliaikaisesti kokeilla?
VastaaPoistaNo sekin on ollut kyllä käynyt mielessä, mutta en tiedä soveltuuko se minulle :).
PoistaHei koska sulla on laskettu aika? :)
VastaaPoista28.02 :)
Poistaoot kyllä vahva ihminen ei tuohon varmasti moni pystyisi, eikä tuommoista pitäisi sattua ikinä kenellekkään! oot vieläkin tosi kaunis ja ihanan oloinen ihminen! suhun ois tosi mukava tutustua jos vain ois mahdollisuus :) miten muuten etkö vois jäädä sairas eläkkeelle sen sun jalan takia?
VastaaPoistaHeh kiitoksia! No voihan minuun aina tutustua jos todella haluaa :). En eläkkeelle voisi jäädä, sillä olen liikkumiskykyinen ja terveyteni on hyvä. Jos tilanne muuttuisi pahemmaksi, niin asia olisi eri.
PoistaOnpa söpö joulukalenteri sulla :). Aina ei löydy niin kivoja...
VastaaPoistaJa hei, pitää muistaa, että oot tosi nuori kuitenkin vielä. Aika harva tietää tossa iässä, mitä töitä haluaa/tulee tekemään isona. Itekin olin tossa iässä vielä lukiossa miettimässä, sit pidin välivuoden, sit menin opiskelemaan ja nyt kun olen kolmekymppinen ja tehnyt vuosia ns. oman alan töitä ja lisäksi extratöinä sellaisia töitä, johon ei tarvitse mitään koulutusta, mietin kuitenkin nyt taas, että mitä voisin tehdä, haluaisin tehdä jotain, mikä olis enemmän mun intohimo. Ja siis pääsin mä silloin koulun jälkeen sellaiseen hommaan, mitä halusinkin silloin, mutta nyt kun tää on nähty, niin tekis mieli jotain muuta. Enää ei huvita olla business nainen, vaan olisi kiva tehdä jotain "syvempää". Sitä muuttuu itsekin vuosien varrella ja kokemiensa asioiden perusteella, joten stressiä asiasta ei kannata ottaa, mutta kannattaa kokeilla erilaisia juttuja, koska vain kokeilemalla tietää, mitä joku ala on oikeasti. Vaikka haaveilisi jostain, niin se arki sillä alalla voi olla jotain ihan muuta. Tai toisinpäin, kokeilemalla voi huomata viihtyvänsä jossain työssä, mitä ei olisi voinut kuvitellakaan ennen.
Ja arvostelijoille, kuinkahan moni 18-vuotias elättää täysin itse itsensä? Aika harva. Vaikka kävisikin esim töissä koulun ohella, niin todella harva tuon ikäinen ihan oikeasti elättää itsensä ihan 100% omalla työllään ja miksi tarviskaan, kyllä niitä töitä ehtii ja joutuu tekemään sitten vanhempanakin enemmänkin kuin tarpeeksi.
Ei löydykään :'). Niin ja onneksi onkin aikaa miettiä eri vaihtoehtoja :).
PoistaSe on motivaatio eikä moraali josta yrität tekstissä puhua, tuli vaan mieleen
VastaaPoistaOho kappas. Pitää korjata :).
Poista