sunnuntai 27. syyskuuta 2015

My hair

Pari viikkoa on taas kulunut ja hirveästi mitään erikoista ei täällä ole tapahtunut. Ajatteli kokeilla uutta postaustyyliä, sillä tuo päivä päivältä- tyyli on niin tylsä ollut aina. Sain ajatuksen mieleeni ja haluan nyt toteuttaa sitten sitä :).

Mitä minä olen sitten tehny? Bilsan kokeen tekeminen hoidettu ja seiskan kurssiarvosanaksi sain. Ei se mennyt niin hyvin kuin olisin toivonut, mutta kyllä tuokin minulle riittää :). Kokeen tekeminen todella helpotti elämää, ainakin mielessäni. Taas olen oma iloinen itseni, enkä tunne olevani niin stressaantunut. Toki olen saanut välissä nukuttuakin taas enemmän, mutta edelleen nukkuminen on vähän ongelmana, Kyllä tämä tästä, ainakin niin on parempi uskoa. Äikän hommatkin ovat menneet hyvin eteenpäin. Kirja luettu, esseekoe tehty ja vielä pitäisi pari tekstitaidon koe vastausta tehdä opettajalle. Sitten olisi sellainen teemahomma edessä, mutta siitä ei ole vielä koulussa muuta kuin vaihdettua muutama sana. Sillä ei siis kiirettä, vielä :D.


Viime viikon viikonloppuna lähdimme lauantaina päivällä Jamien kanssa kohti Kittilää. Matka sujui hyvin, alkumatkasta lapsukainen naureskeli ja pölpötti, mutta loppumatkan hän nukkui.



Kittilässä isä oli vastassa, käytti minua kaupassa ja heitti minut ystäväni tykö. Ystävä vietti synttäreitä ja paikalla oli kavereita sopivan kokoinen poppoo. Aluksi herkuttelimme ja sen jälkeen aloimme maistella alkoholia. Tyttöjen kesken menimme paljuun lilluttelemaan (oli ihanaa!) ja juttelimme niitä näitä siinä samalla. Siitä suihkun kautta laittautumaan ja baari kutsui!




Ilta oli todella mielenkiintoinen. Aluksi menimme Hölmölään, Yksi joi liikaa ja joutui putkaan jo sen jälkeen. Yhden kaverin kanssa kävimme nopeasti Ihkussa ja sitten menimme yhdessä Wanhalle. Siellä meni loppuyö ja noh, itsekin join illan aikana aika reilulla kädellä. En muista milloin viimeksi mulla on ollut sellainen humala :D. Aamulla ei onneksi ollut vieläkään varsinaista darraa, sillä huono- olo loppui melkein heti kun nousin ylös. Ei kuitenkaan tarvitse juoda vähään aikaan :p.



Palaisin kaveriltani isälle ja sunnuntain viettelin siellä. Maanantaina tapahtui jotain tosi jännää!



Kuvista voitte varmaan päätelläkin, että mitä. Värjäsin hiukseni! Olen aivan rakastunut näihin! Ystäväni, jonka juhlia juhlin, värjäsi minulle liukuvärjäyksen. Päältä blondi, sitten häivytys ja oma väri ihan latvoissa. Emme ehtineet vaalentaa blondia päältä ihan niin vaaleaksi, kuin oli tarkoitus, mutta ei se haitannut. Ihanat nämä nyt joka tapauksessa on <3.







Jamien kummitäti tuli tiistaina illalla kylään ja lähti pois torstaina aamupäivästä. Kävimme yhdessä kaupungilla kiertelemässä kaupoissa, koitimme vaalentaa hiuksia hieman lisää (ei onnistunut) ja kävimme kiinalaisessa syömässä.




Tämä viikonloppu meni kotosalla. Räpsin eilen paaaljon kuvia, välissä laittauduin oikein kunnolla. Omasta mielestäni näytin kauniilta ja eikös se ole tärkeintä x). Jamie on tädillä hoidossa huomiseen saakka. Minulla on ilta aikaa hoitaa kaikkea tarpeellista kotihommista koulujuttuihin!







Salilla hommat ovat sujuneet hyvin. Kerta kerralta opin aina paremmin tunnustelemaan lihaksia joita treenaan ja korjaamaan asentoa paremmaksi. Vielä tämä reenaaminen onkin enemmän opettelua, mutta huomaan jo hieman edistymistäkin :). Proteesissa on vielä tosin harmia, sillä polveni on mennyt kipeäksi. Lumpio ei pääse liikkumaan kunnolla ja se on polvelle ikävää. Ensi viikolla saan sen onneksi kuntoon!



Ratsastamassa en viime viikolla päässyt käymään, mutta tällä viikolla kävin perjantaina. Menin Martilla ja tunti ei sujunut kovin hyvin, sillä taas oli tuttu jalustimien eri pituisuus ongelmana. En saanut itseäni hyvään asentoon selässä ja sen takia koko tunti meni hieman heikommin. Lisäksi jalka ei ollut hyvin jalustimessa, sillä tynkään tuli hankauma. Se on parantumaan päin, ettei siitä ole ollut sen suurempaa haittaa.


Jamielle kuuluu vain hyvää. Siitä on tullut itsepäisempi vekara, mutta edelleen se on iloinen oma itsensä. Hymypojaksi kaikki päiväkodissakin sitä kutsuu :3.





Uusia sanoja alkaa hiljalleen muodostua ja hän ymmärtää asioita paremmin. Lelut siivoaa kaverina ja osaa kyllä ilmoittaa, jos jotain tahtoo. Ihanasti hän tuo kaiken mahdollisen minun tykö, ojentaa niitä minulle ja sanoo "tässä" :D.



Hoidossa syö kuulemma hyvin, kotiruoka puolestaan ei tunnu enää maistuvan niin hyvin kuin ennen. Maidon juominen on aina taistelu, tämä poika kun ei sitä maitoa kerralla juo paljoa mittään. Kauan aikaa pittää odottaa, että sen saa juomaan edes vähän enemmän.


Milla nyt on entinen itsensä. Kusee sisälle, jos ei ennen lähtöä päästä ulos ja sitä ei vartio terassinovesta, että se varmasti tekee tarpeensa ulos. Neiti nirppanokka kun ei enää halua mennä märälle nurmikolle. Vaativa leidi!



Huomenna fysioterapeutille, tiistaina Ouluun Oussiin ja Respectalle. Viikoloppuna menemme Ivaloon tädin miehen juhliin. Olemme siellä yötäkin :). Milla menee silloin koirahoitolaan.

Palaamisiin!


sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Lovely Nella



Vuosia yhdessä elettiin, paljon yhdessä koettiin. 
Rakkaus ei koskaan tule loppumaan, vaikka et enää tässä maailmassa matkassamme kuljekkaan.
Olet päässyt paikkaan parempaan, missä kaikki kivut ovat poissa ainiaan.

Ikävä on loputon, sydämessäni sinulle paikka aina on Hymiö heart

RIP Nella 09.09.2015

Kaivaten Lala ja tyttäresi Milla

lauantai 12. syyskuuta 2015

Doctors, my big son and Tracon

Väsymystä. Kiirettä. Stressiä. Hermoromahduksia. Surua. Ahdistusta. Liikaa asioita mielen päällä. Näitä asioita on meidän arki täynä tällä hetkellä. En ehdi nukkumaan kunnolla, koko ajan on tehtävä jotain, paljon on asioita mitä mietin ja paljon on asioita mitä en ehdi tekemään. Unohdan nauttia niistä hyvistäkin hetkistä, koska olen joko väsynyt tai asiat pitää tehdä niin kiireisenä, että se nauttiminen unohtuu. Monesti tekisi mieli repiä hiukset päästä tai nakella kaikki tavarat vain seinille. Nyt on loppuunpalaminen niin lähellä, etten tosiaan tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Ensi keskiviikkona minulla on bilsan koe ja silloin pääsen ede yhdestä asiasta eroon. Se helpottaa arkea ainakin hieman, mutta en tiedä huomaanko sitä tässä vilskeessä. Monesti minulla on pyykit viikon kuivamassa, koska en vain saa mitään hetkeä leipata ja silittää niitä. Päivät ovat liian lyhytiä! :c

Kertailen kuitenkin mitä kaikkea tässä parissa viikossa on tapahtunut. 27 pv torstaina oli salipäivä ja kävin kaupungilla tekemässä ostoksia. Käytin Lastentarvike- liikkeeseen omistavani lahjakortin ja ostelimme kaikkea kivaa. Liesisuoja, uusia ruokailuvälineitä, Jamielle unirätti ja lelu. Lelusta tuli heti suosittu ja poju tykkää leikkiä sillä. Kävin ostelemassa myös uuden reenitopin ja urheilurintsikat.









Kävimme pojun kanssa 28 pv hieman liikenteessä ja illalla menin tallille. Vihdoinkin pääsin ratsastamaan! Ratsunani oli kiukkutamma Saara. Menimme koko tunnin kiemurauria käynnissä ja ravissa ilman jalustimia. Meidän tuntimme oli viimeinen ja saimme viedä hevoset yöksi ulos.


Viikonloppuna olimme kotosalla rauhallisesti. Kävimme ulkoilemassa ja tein kotihommia. Semmosta mitä ehdin ja jaksoin.




Maanataina oli taas tallipäivä. Nyt minulla oli ratsu, jolla en ollut aikaisemmin mennyt. Ratsuni Roope oli iso ja selvästi osaava, jos sen vain saa tekemään töitä. Se kulki hitaalla temmolla, joten sitä sai koko ajan hoputtaa. Kiemurauria käynnissä ja ravissa oli tälläkin tunnilla.





Tiistaina Jamie meni iltahoitoon ja minä kävin salilla ja menin siitä kouluun. Paljon tehtäviä annettiin heti kättelyssä: pitää etsiä jokin klassikko kirja mikä lukea, päättä teema josta tehdä esitelmä ja käytiin läpi mitä kurssissa vielä tulee eteen.




Keskiviikkona kävin salilla ja tein kaikkea mitä kerkesin. Aloin katsomaan tavaroita kasaan tulevaa reissua varten ja luin bilsaa.



Torstaina pakkasin tavarat ja siihen meni koko päivä, Meidän oppitunti siirtyi myöhemmäksi ja äiti kyytsäsi minut suoraa koulusta juna- asemalle. Saimme jonkin aikaa odotella, kunnes juna tuli ja minä hyppäsin sinne. Menin makuuhytissä, jonne ei onneksi tullut seuralaista. Aloin aikaisin nukkumaan, jotten olisi kauhean väsynyt aamulla.


Perjantain heräilin ja laittelin itseni kuntoon. Yhdeksän aikaan saavuin Helsinkiin ja menin taksilla Töölön sairaalalle. Ehdin syödä leivän, ennen kuin menin ilmottautumaan plastiikkakirurgille ja odotus alkoi. Sain odotella parikymmentä minuuttia ja mietin mitä minun pitäisi tehdä, kun minulla alkaisi toiselle lääkärille aika. Plastiikkakirurgin avustaja tuli sitten ulos ja kertoi, että minun on mentävä ensiksi sille toiselle lääkärille husuken yksikköön ja minähän menin sitten sinne ilmottautumaan. Lääkäri kutsui minut pian ja kertoilin hänelle mitä suuhun on tehty. Hän katseli sen läpi ja samalla seuraili vanhoja kuvia ja kirjotuksia. He laittoivat ajan röntgenkuviin ja niiden jälkeen menin takaisin lääkärin luokse. Hän katsoi kuvat läpi ja kertoi suun tilanteen olevan nyt hallinnassa. Kaikkien revittyjen hampaiden paikat olivat hyvin alkaneet parantumaan ja pari hammasta siellä on, jotka varmasti myöhemmin tullaan poistamaan. Juuri nyt ne saavat olla, koska eivät siellä mitenkään oireile. Kyselin jatkosta ja hän aikoo ottaa yhteyttä Rovaniemen päätyyn ja he sopivat siirretäänkö tulevien implanttien laitto Helsinkiin vai pysyykö se Rovaniemellä. Implantit laitetaan tosin varmaan vasta naamajuttujen jälkeen.



Menin takaisin plastiikkakirurgin vastaanotolle odottelemaan pääsyä ja kauaa ei tarvinnut oottaa, kun pääsin sisään. Ihmettelin minulle oudon näköistä kirurgia ja hän kertoi, että oma kirurgini on joutunut leikkaukseen ja sen takia poissa. Klinikan olisi pitänyt olla kiinni, mutta jostain syystä minun ajalle ei oltu tehty mitään. Kävimme sitten läpi mitä kaikkea minä haluan minulle tehtävän ja hoitaja kirjasi ne ylös. He lukivat vanhoja tekstejä ja tarkastelivat kasvojani. Suuni aukeamisesta selvisi sellainen seikka, ettei se johdu nivelistä. Tiellä oleva kudos estää suuni aukeamisen kunnolla. Sitä en tiedä tehdäänkö sille jotain, se kun jäi epäselväksi. Kauhistuin hieman, kun hän näytti hoitajalle kuinka iso juttu näiden minun poskiluiden kaventaminen. Sen tekemistä varten pitää käyttää päässäni olevaa arpea, joka siis tarkoittaa sitä, että minun päälakeni on ajeltava taas kaljuksi. Ja jos leikkauksia tehdään yksi kerrallaan ja on aina puolen vuoden tauko, joudunko olemaan kalju vuoden tai yli? Pitääkö minun käyttöö peruukkia sen aikaa? Asia kauhistuttaa minua, sillä en todellakaan ajatellut että jokin leikkaus on pakko tehdä päälaesta. Kirurgi myös puhui niin paljon leikkausten epäonnistumisien mahdollisuudesta, että nyt minua kauheasti mietityttää, että onko ne epäonnistumisen riskit suuret? En enää tiedä mitä minä haluan ja mihin olen valmis. Oma kirurgini soittaa minulla kuukauden kuluttua ja sitten saan juteltua hänen kanssaan asiat läpi.


Sen jälkeen pääsin sairaalasta pois ja lähdin taksilla asemalle. Hyppäsin junaan ja matkustin Tampereelle. Kaverini oli hieman myöhässä, mutta hänen tultua menimme pizzalle. Sieltä lähdimme etsimään meidän hotellia ja meillä meni kauan aikaa ennen kuin saimme ajettua auton sinne. Tampere ja sen yksisuuntaiset tiet :D.... Hotellille päästyä menimme huoneeseen, vaihdoin vaatteet ja menimme Tampere- talolle katsomaan konserttia. Se oli mahtava! Soittajina oli paljon komeita miehiä, joten katsoihan sitä mielellään ;). He soittivat pelimusiikkia ja versiot oli kyllä upeita. Uudestaankin voisi käydä!


Palasimme sieltä hotellille ja vietimme illan vaihdellen kuulumisia,


Lauantaina heräsimme ja menimme syömään aamiaista. Minulle suuri pettymys, sillä aamiaisella ei ollut tarjolla croissantteja. Oli se onneksi muuten hyvä :D! Sieltä menimme takaisin hotellihuoneeseen ja minä aloin laittamaan itseni. Kaveri lähti Traconiin jo ennen minua, sillä minulla kesti kauan. Laitoin pinkin sprayvärin päähän ja siihen vielä kimalteet. Ensiksi minun piti toki kihartaa hiukset. Hiusten jälkeen laitoin meikit ja tekoripsien laitto ei ollut niin helppoa, oli se kuitenkin ensimmäinen kerta. Kun olin valmis, kaveri tuli hakemaan minut. Kävelimme Traconiin ja katselin jännittyneenä kaikkia vastaa tulevia ihmisiä, joilla oli erikoiset asut päällä. Tampere- talolla, missä Tracon oli, oli paljon porukkaa. Puisto oli täynä ihmisiä ja sisätiloissakin oli poppoota. Olimme aluksi ulkona ja kaverini asu oli suosittu, Häntä kuvattiin paljon :D. Ulkoa menimme sisälle. Siellä kiertelimme putiikkeja ja itse en sieltä ostanut mitään, sillä minua ei hirveästi kiinnostanut figuurit, mangat ja ym sellaiset jutut. Matkaamme liittyi eräs tyttö, sillä kaverini tunsi hänet jostain. Kävimme syömässä kolmistaan sisätiloissa olevaan ruokapaikkaan. Maistoin erikoista jälkiruokaa, jossa oli japanilaista limsaa ja vaniljajäätelöä. Se oli hyvää! Sen jälkeen eksyimme pelaamaan roolipeliä. Minä tosin lähdin jo heti alussa pois, sillä halusin katsoa  yhden tanssiesityksen. Se oli ihana. Orkesteri soitti animemusiikkia ja tanssijat esittivät esityksen sen mukana. Esityksen ideana oli, kuinka yhtä tyttöä kiusattiin ja keijut opettivat hänelle tanssin, jolla kukistaa kiusaajat.





Esityksen jälkeen menin kaverini luokse. Hän oli ihan innoissaan siitä pelistä ja minuun se ei taas oikein iskenyt, joten hetken oltua päätin lähteä pois. Menin hotellille viettämään iltaa ja vaihdoin taas vaatteet.



Menin iltabileisiin odottelemaan kaveria. Katsoin ensimmäisen esityksen ja hän tuli kun toinen oli meneillään. Se ei tosin ollut hyvä, joten lähdimme aika pian pois ja menimme Ale pupiin. Halusin laulaa karaokea, mutta jono oli niin pitkä, etten ehtinyt laulamaan kuin yhden biisin. Oli hauskaa, kun eräs hyvässä humalassa ollut nainen tuli kauheana kehumaan minua ja kehuskeli kuinka komea poika hänellä on, Näytti kuvankin, mutta harmitteli koska olen näin vanha, hänen poikansa kun on 18 vanha :'D. Minä olenkin jo vanhus x).





Menimme hotellille ja kaverini nukahti heti. Itse mietin kulunutta päivää ja en ollut täysin nauttinut siitä, sillä minulla oli ollut aika yksinäinen olo. En oikein saanut rentouduttua ja lähdettyä siihen hommaan matkaan. En tiedä johtuiko se seurasta, väsymyksestä vai minun luonteestani. Tai sitten kaikista yhdessä. Vaikea sanoa.



Sunnuntaina meillä oli kaverin kanssa aika hiljainen aamu ja söimme taas hotellilla aamiaisen, eikä vieläkään ollut croissantteja. Menin laittautumaan ja pakkasimme tavarat. Veimme ne autoon ja lähdimme taas Traconiin. Juteltuamme kävelymatkan ajan edellisestä päivästä, kaverini osasi ottaa minut paremmin matkaan menoihinsa Traconissa ja minulla oli huomattavasti parempi ja rennompi fiilis olla siellä. Se päivä oli oikeasti kiva! Ostin toooosi söpön kellon ja kolmet korvikset. Ostin itse kahdet ja sain kolmannet kaupan päälle. Oli ihana yllätys kun myyjä sanoi laittavansa kolmannetkin matkaan :'). Lähdimme sieltä illemmalla pois ja menimme autoon. Juttelimme siellä oman aikamme, kunnes lähdimme ABC:lle syömään. Forssan kaverini odotti meitä siellä ja söimme kolmistaan. Sen jälkeen kaverini lähti pois ja minä menin viettämään iltaa Forssan kaverin kanssa. Yöllä hyppäsin junaan ja menin istumapaikalla. Tällä kertaa hytti oli onneksi lämmin, kun vertaa siihen heinäkuiseen reissuun, mutta hirveästi en unta saanut. Hytissä oli kuitenkin 3 muutakin ihmistä ja ahdasta.





Aamulla jäin Ouluun ja menin Respectalle. Jalkani muokattiin kuntoon ja sain taipuvanilkkaisen proteesin takaisin. Siinäkin on nyt sopiva yläosa, joten ehkä uskallan alkaa kokeilemaan kävellä korkkarit jalassa :).


Sieltä kävelin kauppaan ja ostelin kaikkea tarpeellista, muun muassa syötävää. Siitä menin asemalle ja junalla Rovaniemelle. Kotona en ehtinyt olla kuin noin tunnin, kunnes oli lähdettävä liikkeelle. Jamie meni tädin tykö hoitoon ja mie lähdin tallille. Menin taas uudella ratsulla. Hevosen nimi on Vallu ja se oli soma pieni suokki. Hevosella oli todella tasaiset askellajit ja minunkin oli helppo koordinoida omaa asentoa. Harjoitusravissa oli niin helppoa istua :D, Teimme kiemurauria ja voltteja käynnissä ja ravissa.


Tiistaina oli taas koulua. Teimme edellisellä tunnilla läksyksi tullutta tehtävää, sillä ryhmään oli tullut 3 uutta oppilasta ja minä sekä yksi toinen tyttö emme olleet tehneet sitä. Olin todella väsynyt, enkä meinannut millään pysyä hereillä.


Keskiviikkona oli viimeinen personal trainerin ohjaustunti. Kävimme läpi käsipäivän ohjelman vielä. Jatkossa olen siis täysin omillani. Tarvittaessa voin toki varata hänelle tunnin jos tuntuu, ettei homma onnistu tai tarvitsen päivitystä siihen.



Salilta päästyä menin kotia tekemään kouluhommia. Sitten hain pojun ja tein ruokaa. Sen jälkeen tein vatsalihastreenejä kotona ja ilta oli sillä pulkassa. Meillä olisi ollut mammatreffit, mutta emme ehtineet mennä sinne mukaan. Harmillista! :/


Torstaina kävin salilla, opiskelin kotona ja menin kouluun. Aloimme tekemään esseetä ja sain sitä tehtyä ihan hyvälle mallille. Kesken se jäi, mutta ehkä huomenna saan sen tehtyä loppuun.





Eilen kävimme puolitoistavuotis neuvolassa! Taas tulee isku päähän siitä, kuinka iso minun poikani onkaan :D. Aika oli aikaisin aamulla ja Jamie oli aika itkuinen välissä. He katsoivat Jamien taitoja läpi ja kyselivät kuulumisia. Jamie nakkeli palloa, kokosi palikoista tornin ja käveli pitkin huonetta höpisten omaa kieltänsä ja välillä sanoja. Sitten otimme mitat ja tässä ne:

1,5v mitat                     (1v mitat)
Pituus: 84cm                  (78cm)
Paino: 11,17kg               (9,44kg)
Päänympärys: 48,5cm    (47,3cm)

"Hyvin kasvaa. Käveleminen onnistuu hyvin. Reippaasti leikkii, palloa heittää. Yksittäisiä sanoja löytyy. Ihana, iloinen poika."

Illalla äiti tuli hoitamaan pojua ja mie menin tallille. Menin taas Vallulla ja nyt oli haastavampi tunti. Menimme kiemurauria, joiden keskelle voltti ja jokaiseen kulmaan voltti. Aluksi käynnissä ja sitten ravissa. Se sujui ihan hyvin, mutta tiukkojen volttien tekemisessä on petrattavaa.



 Tänään olen lukenut bilsaa, silittänyt pyykkejä ja järjestellyt. Kävimme myös kirpputorilla, sillä Arktikumin viereen avattiin uusi. Ostin Jamielle isompia vaatteita ja kaikkea tarpeellista mitä löytyi.





Ensi viikko näyttää aivan yhtä kiireiseltä. Maanantaina neurolle, tiistaina koulua. keskiviikkona koe, torstaina koulua, perjantaina tallilla ja lauantaina Könkäälle ja kaverin tykö juhlimaan hänen synttäreitään. Ja tietenkin se 4 salipäivää.

Palaamisiin!