sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

I don't want to wait

Heippa taas kaikki!

No niin, elikkäs hammashoidossa kävin keskiviikkona ja perjantaina Respectalla taas. Molemmista sain jotain hyvää ja huonoakin juttua korviini.

Hammaslääkärissä luovutin paperini ja röntgenkuvani lääkärille ja hän tutki suuni. Erikoislääkäri sanoi olevansa yllättynyt tulevan projektin laajuudesta, sillä sairaala puoleltakin tarvitaan apua luunsiirto leikkauksissa. Tietenkin proteesihampaiden käytön loppua malttamattomana odotellessa kysyin, että koska saisin uudet etuhampaat itselleni. Hän sanoi, ettei luunsiirtoja yleensä tehdä, kuin yli 20- vuotiaille, joten voi olla että joudun odottamaan vielä pari vuotta hampaiden saantia. Tunne sisälläni oli tappavan vihainen ja heti ilmaisin mielipiteeni näistä typeristä, elämää haittaavista proteesihampaista. Lääkäri oli tästäkin hieman ihmeissään, mutta lupasi selvitellä asian läpi ja ottaa vapun jälkeen yhteyttä minuun. Seuraaa kerta varataan sitten piakkoin.

Perjantaina Respectalla sain kuulla ärtyneeseen jalkaani hoitoapuja ja hieman laajennettiin märkivää, hinkkautunutta kohtaa. Pohdimme myöskin pahntunutta kipuani tyngässä, mutta emme keksineet siihen mitään vastausta. Siispä kipua edelleen vain... Yritämme myös nähdä vapun jälkeen piakkoin, jotta saisin suihkuproteesiin uuden muovikupin.

Viikonloppu oli muuten pihaton ja läheisyyden parissa vietetty aika. Viikonloppu oli ihana ja rauhallinen, tosin lepo olisi ollut oikein kiva asia. Huomen aamuna saavun junalla Lappiin ja siellä vietän keskiviikon iltaan saakka aikaa Levin meiningeissä.

Siispä kuulumisiin!

<3: llä Lala



Ps. Käykääpäs äänestämässä kaverini kuvaa!

http://kuvakilpailu.nrj.fi/#/photo/9286


sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

New operation will come soon


Taas tervehdys!

Elikkäs Respectalla käymisestä ajattelin teille vielä kertoa tällä viikolla. Sain proteesiini uuden muovikuppiosan, asennot kuntoon ja polven muljauttelukin loppui. Ratsastussaappaani viimeisteltiin ja nytpä voisinkin lähteä ratsastamaan. Suihkuproteesiini tehdään nyt uutta kuppiosaa ja vapun jälkeen käyn sen hakemassa.

No heti uusi, tiukka proteesi aiheutti kipuja. Hermot aluksi olivat hädissään, mutta ne ovat jo rauhoittuneet. Muuten tynkää särkee välillä paineen takia ja polvi kiukuttelee entistä enemmän. Menee aina jonkin aikaa, ennen kuin jalka kokonaan tottuu paineeseen. Nyt katselen, rauhoittuuko lepokipuni pian vai jatkuuko se tämänkin kaverin kanssa. Vapun jälkeen Respectalla pitää katsoa myös lepokivun tilanne. Jos se vielä kipuilee, niin on aika tehdä asialle tosissaan jotain. Ei se enään ole mahdollista, että se aina on istuessa mukamas kipeä proteesin kanssa. Näitä elämän suuria ärsyttäviä ongelmia.

Huomenna ja ylihuomenna on itselläni ensimmäiset näytöt ja kyllä hiukan jo jännittää, miten ne menevät. Keskiviikkona pääsen ekaa kertaa hammaskirurgille pitkästä aikaa! Kuinka iloinen olen, että vihdoinkin pääsen sinne. Ehkäpä suuhuni tehtävä luunsiirtoleikkaus saataisiinkin jo pian aikaiseksi ja saisin uudet hampaatkin. Toki leikkauksen jälkeen menee kuulema n. puolisen vuotta, ennen kuin hampaat voidaan laittaa. Sen takia vain haluaisinkin sen leikkauksen pian.

Palaamisiin!

<3: llä Lala


Pianhan se kesäkin tulee!

torstai 18. huhtikuuta 2013

Did I do wrong?


Heippa everybody!

On taas aika päivitellä teille kuulumisiani. Elikkäs viime keskiviikon ja torstain välisenä yönä heräsin vapisten kauttaaltani. Kuumetta oli noussut 38,1 asteeseen, joka minulle on todella epänormaalia. No buranan 600 siitä yöstä selvittiin. Torstaina meninkin terveysasemalle ja siellä todettiin minulle angiina. Olin saikulla sitten maanantaihin saakka.Toivon vain, ettei se perkele palaa takaisin enään.

Sitten viime perjantaista. Olin silloin Respectalla ja siellä saappaaseni tehtiin pohjallinen ja sen avulla se on jalkani kanssa toimiva. Saapas laitetaan loppuun tänä perjantaina, jotta sen vetoketju saataisiin edes melkein kiinni kokonaan. Minun tyngästäni otettiin myös uusi muotomitta viime kerralla ja saan uuden, sopivan kokoisen muotin proteesiin. Ei tarvitse hetkeen ainakaan käyttää eneen sukkia täytteinä. Myös jalassani olevaa kipua pohdimme, mutta vielä emme ainakaan keksineet siihen mitään vastausta.

Illalla menin bilettämään kamujen kanssa ja omalta kohdaltani homma ei mennyt ihan putkeen. Ei kukaan muu varmaan huomannut mistä se johtui, että päätin eristäytyä omiin oloihin, mutta jos se heitä olisi kiinnostanutkaan, olisivat he kysyneet. Meninkin yksin Helsinkiin juhlimaan seuraavana päivänä ja se oli mahatava yö! Sain pari uutta tuttuakin, jotka olivat älyttömän mukavia ihmisiä. Tuollaisia kokemuksia kiitos uudestaan! Ehkä se vain on niin, että minun kuuluu olla yksin...

Eilen taas olin aamulla lukiossa tekemässä viime jaksosta yhden enkun esseen ja illasta neuropsykologin juttusilla. Juttelimme uudestaan aivovammastani, koska hän uskoi minun jääneen ajattelemaan sitä. Hän yritti selittää asiaa minulle paremmin ja kertoi eri aivovammojen vakavuudesta, josta olen jo aikasemmin kuullut ihan tarpeeksi asiaa, mutta tulipa kerrattua. Hän uskoo sen todennäköisesti paranevan ainakin todella hyvään kuntoon, mutta ei halua antaa takuita siitä. Teimme myös pari testiä ja niistä ei näkynyt minulla olevan mitään ongelmia, sillä ne menivät hyvin. Juttelimme myös luonteestani ja siitä aijommekin jatkaa ensi kerralla, joka tulee vasta kuukauden kuluttua.

Tänään olikin todella erityinen päivä, sillä minua haastateltiin lehteen! Seutusanomista blogini oli bongattu ja he pyysivät saavansa minulta haastattelun lehteensä. No, lupauduin ja nyt sen myös heille annoin. Kuviakin räpsimme ja toivon vain, että niistä tuli hyviä. Siispä joku päivä naamani näkee sen lehden sivuilla, joten sitä odotellessamme!

Minua itseäni vain nyt vaivaa yksi asia, jota olen miettinyt jo aikaisemmin, mutta nyt sain siihen pätevän vastauksen. Olen tehnyt väärin. Todella pahasti väärin. Ja se teko on se, että olen lähtenyt etelään. Tämä ei ole minun paikkani. Niin ja miksi, niin siihen on useampiakin selityksiä, mutta kaikkia niitä en voi tähän antaa. Kuitenkin se, että läheisimmät ihmiset jätin lappiin ja edelleenkin he ovat siellä, on pahin asia, mikä sisälläni satuttaa. Menetin myös itselleni todella tärkeitä ihmisiä sen takia, kun lähdin pois lapista ja sitäkään en ole saanut korjattua. Menetin myös jalkani ja ulkonäköni täällä etelässä, mitä ei varmaan olisi koskaan tapahtunut lapissa. Tunnen itseni tällä hetkellä yksinäiseksi, erinlaiseksi persoonaksi, joka on siellä, missä minun ei kuuluisi olla.

Sisälläni vain toivon, että joku tulisi minulle osoittamaan olevani väärässä ja näyttämään, mitä kaikkea täällä etelässä voi olla minua varten. Haluaisin saada päteviä asioita, jotta ymmärtäisin, miksi olen tullut Ypäjälle ja miksi kuulun tällä elämäntilanteellani tänne. Nyt olen vain hämilläni. Ainoana positiivisena asiana näen tällä hetkellä mallialan osuuden, mutta ulkonäkö siihenkin olisi paljon apua antanut, että onko sekään nyt hyvä vai huono juttu.

Mutta perjantaina taas menen Respectalle ja juhlinta taitaa kutsua. See ya!

<3: llä Lala


Maksaisin vaikka itseni saadakseni menettämäni takaisin.

Nämä uudet omaisuuteni ovat ainoat piristykseni lähelläni.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Will I ever be normal again?


Heippa kaikki!

Maanantaina suoritin koeviikon kunnialla loppuun saakka. Viikonloppu meni vauhdikkaasti juhlimisen merkeissä. Eilen aloitimme taas hevosopiston. Niin, mutta miten tämä päivä?

Aamulla heräsin ja laitoin itseni aamukuntoon, kunnes tajusin, ettei kaikki ollut ihan hyvin. Mittasin lämmön ja se oli noussut. Jäinkin siksi nukkumaan ja lämpö vain nousi. Loppu päivän vedinkin lääkkeillä. Kurkku on ollut todella kipeä ja huomenaamuna pitää katsoa, onko oloni jo parempi.

Kävin tänään myös neuropsykologini kanssa juttusilla. Juttelimme aivovammastani ja hän yritti selittää, mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa, kun on diffuusinen aivovamma. Kävimme myös läpi sitä, että mitä muutoksia minussa on tapahtunut. Hän aikoo yrittää saada aivoistani kuvat, jotka otettiin Turussa ollessani nukutettuna.

Hän myös antoi minulle lisää ajateltavaa, sillä aivovamma ei välttämättä parane täysin koskaan. Jäänkö minä väsymystä sietämättömäksi loppuelämänikin ajaksi...?

Huomenna menen Ideaparkkiin metsästämään itselleni tallikenkiä, sillä en oikein saa kenkiä jalkaani, kun nilkkaa ei saa taivutettua mihinkään suuntaan... Voisiko elämä enempää pänniä päässä? Onneksi pääsen Respectalle perjantaina ja nyt he saavat kuunnella raivoani, sillä nyt on aika ainakin vaihtaa se taipuva nilkka proteesiini, tai ei tästä muuten tule enään mitään.

Palaillaan siispä myöhemmin uudestaan!

<3: llä Lala



Niin mä törmäsin ja palasiin hajosin
osan sain korjattua ja osan takaisin
loppuja en enää itselleni saa, 
mutta ne pyritään korvaamaan

Olen tässä pystyssä,
omana itsenä
mutta et voi tuntea sitä käsimystä,
josta kärsin joka päivänä

Tahdon vain jonku korvaani kuiskaamaan
ettei kaikki tule lopullisesti katoamaan
vaikken enää usko, etteikö kaiken voisi menettää
joku voisi silti edes yrittää
lopettaa tämän tuskan ja saada valon syttymään
elämääni, josta kaikki kuihtuu

Kristalliin, joka pala palalta vain rikkoutuu...






Ihana Milla, joka on aina tukena <3.

Joskus minulla oli myös pinkki hiuslisäke.


keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Wonderful holiday



Heippa taas kaikki!

Olin viettämässä pääsiäislomaa Lapissa kotonani. Lähdin torstai-iltana junalla kohti Rovaniemeä ja perjantaina aamupäivästä saavuin Leville. Näin kavereitani koko päivän ja illalla lähdin parin kaverini kanssa baareihin. Oli todella mukavaa ja yö oli unohtumaton!
Aamulla menin sitten Hanhimaahan kotiini hoitamaan koiriani päivän ajaksi ja yksi ystävistäni tuli kyläilemään. Kaverini hakivat minut illalla kotoani ja menin Leville erään ystäväni tupareihin. Sieltä lähdimme baareihin ja pidimme todella mukavan yön yhdessä. Yksi kavereistani kuskasi minut Hanhimaahan takaisin ja nukuin koirien kanssa leppoisasti aamuun asti.
Sunnuntaina vietin mukavan kotipäivän ja maanantaina lähdin bussilla takaisin Rovaniemelle. Minun piti lähteä jo illalla kohti etelää, mutta VR:n nettisivujen toimimattomuuden takia en ollut saanut lippuja ja maanantaina juna oli jo täynnä. Niimpä lähdinkin vasta tiistaiaamuna. Illalla olin taas Ypäjällä takaisin tyytyväisenä.

Kiitän kaikkia mukana olleita ja tällaisia kokemuksia haluan uusia! Lapissa minut nähdään seuraavan kerran vappuna.

Kuulumisiin!

<3:llä Lala



Tässä kotonani otettu kuva.

Vappuasuni v.2009. Saapas nähdä mitä tänä vuonna yltäni löytyy!