keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Poor Milla

Moikkelis! Minulla on ollut nyt vähän erikoisempi viikko takana, joten siitä kertomusta on luvassa. Tiistaina oleilimme rauhassa kotosalla ja vietimme normaalia päivää.


Keskiviikko alkoi kummallisesti. Milla nuoli ahkerasti takamustansa, hinkkasi sitä ulkona maata vasten ja yriti koko ajan ulostaa. Soitin äidilleni ja kyselin onko tätä tapahtunut ennen ja selvittelin netistä mihin oireet viittaavat. Varasin lääkärille ajan torstaille ja katselin koira parkaani, josta näki sen olevan kipeä. Se oli ihan vaisu, makoili vain tyynyllänsä. Äitikin kävi katsomassa Millaa töistä päästyänsä ja lupasi tuoda kipulääkettä jos tilanne pahenisi.


Torstaina kävin salilla ja lopetettuani menimme eläinlääkärille. Lääkäri tutki Millan takamuksen, josta selvisi että anaalirauhanen oli tulehtunut vasemmalta puolelta ja revennyt sisältä. Milla oli varmasti ollut todella kipeänä :'(! Lääkäri antoi pistoksella kipulääkettä ja antibiotin. Saimme myös kotiin antibiotit, kipulääkettä, puhdistusainetta ja Millalle kauluksen, sillä se oli ehtinyt nuolemaan ihon jo niin huonoon kuntoon.


Lähdimme sieltä kotia ja kotona Jamien imetettyä minä lähdin käymään ystäväni kanssa kahvilla. Kyseessä siis synnytyksessä mukana ollut ystäväni. Juttelimme niitä näitä ja kävimme Cubuksessa katsomassa vaatteita. Kaverini lähti pois ja minä kävin ruokakaupassa vielä ennen kun lähdin bussilla kotia.


Perjantaina viettelin mukavaa kotipäivää hoidellen sairasta koiraa Jamien kanssa. Milla tosin koki olevansa avuton kauluksen takia ja Jamien lähestyessä murisi tälle. Ensimmäiset päivät pidinkin Jamien ja Millan eri tiloissa.



Lauantaina Jamien kummitäti tuli meille kyläilemään muutamaksi päiväksi. Äiti käytti meitä kaupassa hakemassa ruokaa ja tätini haki Jamien illalla luoksensa yökylään. Me aloittelimme iltaa laittelemalla itsemme kuntoon. Itse join alkulämmittelyksi yhden siiderin ja kaverini puolestaan kaksi. Luokseni tuli vielä yksi kaverimme laittelemaan itsensä lähtökuntoon ja yhdeksitoista menimme tsekkaamaan Rovaniemen uuden yökerhon Half Moonin. Meno oli mukavaa, vaikka emme tanssineet paljoa musiikin ollessa pääasiassa vain huonoa, Silti oli hauskaa ja ilta meni hyvin.




Sunnuntaina Jamie tuli päivällä takaisin ja me kävimme kävelemässä kaupassa mutkan. Laitoimme ruokaa ja nautimme ajastamme. Illalla aloimme katsomaan leffaa, mutta kaverini nukahti kesken kaiken. Itse sen katsoin loppuun saakka, vaikka olin sen nähnyt jo aijemmin.


Maanantaina ystäväni lähti joskus yhden pintaan ja me jäimme Jamien kanssa nukkumaan päikkäreitä. Päivä meni rennosti kotosalla oleskellessa.


Tiistaina minulla oli koko päivä menoa sinne sun tänne. Aluksi kävin Respectalla hakemassa uuden silikonitupin ja sleeven proteesiin. Sen jälkeen menin terveysasemalle ja siitä salille. Salin jälkeen palasin kotia, josta lähdimme käymään cittarissa ostoksilla. Sitten palasimme kotiin ja pian oli Jamien iltapuuron ja nukkumaan menon aika.




Tänään olemme olleet taas ihan kotosalla. Äiti kävi kylässä, koska huomenna illalla me hyppäämme taas junaan.

Huomenna lähdemme Helsinkiin ja lauantaina olemme saapuneet taas takaisin sieltä. Ensi maanantaina on kokous LKS:llä, mutta muuten en ole vielä kehittänyt suunnitelmia.

Palaamisiin!


4 kommenttia:

  1. Tosta Millan tapauksesta. Mun sedän koira niin siltä löydettiin kasvain peräsuolesta ja se leikattiin ennen juhannusta niin sillekkin annettiin tollainen samanlainen lieriö päähän. Surkeeta siinä tapauksessa oli että ei mennyt kuin viikko kun se sai sen pois juhannuksena niin auto ajoi sen tassun yli ja jalka oli sijoiltaan. On se paha kun ensin on lääketokkurassa pari viikkoa ja sitten vielä auto peruuttaa tassun yli niin ei ole mukavaa. Kohta 13-vuotias kultainen noutaja. Se oltaisiin lopetettu jos sillä ei olisi vahvat luut. Kyllä se jalka parani hyvin mutta se on vieläkin vino. Kyllä on sitkeä koira

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi parka :(! On aikamoinen koira kun tuosta selviää.

      Poista
  2. No joo. Ihan kohta täyttää 13 ja vielä jaksaa juosta ja kaikkea muuta. Ihme ettei ikä paina

    VastaaPoista