New relatives

Heipsodii! Viikonlopuksi en saanutkaan karvakamuja hoitoon, mutta ei se haitannut. Kuitenkin torstaina kävimme kaupungilla ruokaostoksilla. Jätskiä lähti matkaan viikonlopun kunniaksi.

Loppupäivä kotosalla Jamien kanssa.

Perjantaikin meni rauhassa kotona. Normaalit askareet ja touhuilut.

Lauantaina olimme kaksin rauhassa kotosalla, mutta äiti tuli illalla hakemaan Jamien pariksi tunniksi mukaansa tädin tykö. Sain siispä olla rauhassa sen pari tuntia ja käytin sen ajan siivoiluun.

Sunnuntai olikin hieman erilainen päivä. Heräsimme normaalin tapaan 8 pintaan. Teimme aamutoimet ja yhdentoista jälkeen hyppäsimme äidin kyytiin.

Lähdimme äidin kyydillä Pelloon. Täti meni tyttäriensä kanssa omalla autolla. Menimme tapaamaan äidin puolen sukulaisia. Pariskunnan olen nähnyt kuulema viimeksi 2- vuotiaana ja heidän lapsia en tietenkään koskaan aijemmin. En aijemmin ole heidän olemassa olosta ollut edes tietoinen. Oli joka tapauksessa ihanaa tavata heidät! Söimme yhdessä heidän valmistaman päivällisen. ja sen jälkeen kävimme välissä mutkan Ruotsin puolella kaupassa ostamassa herkkuja :'). Jamie jäi siksi aikaa sukulaisten helliteltäväksi. Palasimme takaisin ja kahvittelimme herkullisen piirakan ja kuivakakun ääressä. Sen jälkeen lähdimme kohti rolloa.

Rovaniemellä kävimme hakemassa Jamieta varten kävelytuolin. Palasimme pojun kanssa kotosalle ja äiti lähti tädin luokse. Siinä meni sitten loppupäivä.

Maanantaina äiti oli luonani. Äiti kävi pojun kanssa vaunuilemassa ja minä kävin sillä välin kävellen kaupassa. Äiti käytti minua hoitamassa omia asioitani kaupungilla vielä ennen lähtöänsä. Ilta meni taas rauhallisesti kotosalla.

Tiistaina olimme kotosalla. Otin kuvia ja touhusin pojun kanssa. Oli todella kuuma päivä, joten en viittinyt pojun kanssa lähteä ulkona käymään.

Tänään lapsenhoitajani tuli yhdeksältä tänne. Kertoilin hänelle hoito-ohjeet ja jätin hänet Jamien kanssa. Itse lähdin bussilla kävelykouluun. Treenasimme salilla koko tunnin ajan. Vähän lisää hikoilua sään lisäksitälle säälle.

Palasin takaisin ja poju olikin juuri herännyt päiväunilta. Heillä oli mennyt hyvin ja sehän oli tärkeintä.

Muuten päivä on mennyt rauhallisesti kotosalla.

Kävelykoulu on minusta vähän jännä, kun emme tee muuta kuin reenailemme lihaksia. He eivät ollenkaan katso kävelyäni eli sitä syytä miksi käyn siellä. Turun Ortonissa fysioterapeutti huomasi virheet heti ja korjaili niitä. Panostimme siihen kävelemiseen. Kyllä he täällä ovat kehuneet kävelyäni hyvin luonnolliseksi, mutta en usko että ne kaikki viat ovat itekseensä kadonneet. Onneksi pääsen pian Helsingin Ortoniin, sillä siellä he vähintäänkin osaavat sanoa jos kävelyssä on korjattavaa.

Lopuksi vielä minun prinssistäni. Mistä pieni mies tykkää? Jamiesta on hauskaa nauraa kun minäkin nauran. Poju tykkää kun häntä nostelee ilmaan. Kaikenlaiset ääntelyt ja naaman vääntelyt ovat monesti hauskoja. Paidan tai bodyn pään yli laitto tai pois veto saa hymyn pojan kasvoille. Pyyheliinalla käsien kuivaus myös hymyilyttää. Totta kai hän hymyilee ihmiselle aina takaisin. Jamie on kova raatailemaan ja tykkää leikkiä leikkimatolla tai potkia sitterissä lelukaarta. Sylissäkin hän viihtyy, mutta eipä se ole ihme!

Poju nukahtaa 20.00-21.00 välillä ja herää 07.00-09.00. Nyt muutamana päivänä hän on nukkunut yön putkeen, mutta uskon että tämä ei vielä jää tavaksi. Poju nukkuu päikkärit 11-13.00 välisenä aikana vaihtelevasti puolestatunnista puoleentoistatuntiin. Toiset päiväunet 15.00-17.00 välisenä aikana samoilla pituuksilla vaihtelevasti. Toiset unet kun jäävät lyhyiksi niin toiset ovat pidemmät. Välissä saattaa nukkua pitkin päivää lyhyitä unipätkiä ja silloin myöhemmät päiväunet jäävät nukkumatta.

Viikonlopuksi ei ole suunnitteilla mitään erikoista. Ensi keskiviikkona taas kävelykoulu, mutta muuten ei mitään erikoista.

Palaamisiin!