perjantai 28. helmikuuta 2014

Week 40+0

Heippa! Viime sunnuntaina äitini tuli luokseni kylään. Hän toi minulle uuden lipaston ja sen päälle hoitopöydän osan. Hän oli yötä luonani ja kävimme maanantaina kaupoissa. Hän lähti takaisin kotiin illemmalla ja tulee ilmeisesti taas huomenna yökyläilemään. Tiistaina kävin sitten Respectalla. Rovaniemellä ei ole Respectan omaa toimipistettä, vaan he käyvät Oulusta täällä. Paikassa, missä hommaa hoidetaan, oli paljon vanhuksia kuntoutettavana ja olinkin ainoa nuorempi ihminen siellä asioimassa. Ulos- ja sisäänkäyntikin toimi summerilla, sillä muistihäiriöisten takia sen on oltava lukittuna koko ajan. Joka tapauksessa tapasin siispä Oulun Respectalla työskentelevän miehen. Juttelimme tilanteeni läpi ja näytin hänelle tynkäni sekä sukkanippuni. Hän vähän hämmästeli sukkanippuni kokoa, sillä kuulemma 2-3 sukan kanssa yleensä aletaan miettimään uutta holvia, joten se kuusi oli jo paljon hänenkin mielestä. Hän otti myös mittoja tyngästäni ja sanoi silikonini olevan liian tiukka ulospäin suuntautuneen luun kohdalta. Hän sanoi sen heikentävän verenkiertoa tyngän alaosasta. Minulta vaihdetaankin silikoni pari senttiä isompaan ensi kerralla. Tämän jälkeen hän otti uutta holvia varten kipsillä mallin ja tarkoituksena olisi vaihtaa uusi holvi ensi kerralla, joka on parin viikon päästä. Kun holvi on saatu muokattua sopivaksi, niin tehdään uudet holvit suihku- ja korkkariproteesiinkin. Asiat siispä edistyvät.

Keskiviikkona oli normaali päivä kämpällä. Eilen kävin Kelan toimistossa hoitamassa asioita, koska posti on hukannut kelalle tarkoitetun kirjeeni. Se on jännää, miten postin ja kelan välillä aina asiat hukkuu. Näin myös ystävääni muutaman tunnin ajan. Koska tätini lähtee huomenna etelään reissuun ja palaa vasta ensi viikon lopussa, pyysin ystävääni mukaan synnytykseen, jos se tapahtuu ensi viikolla. Hän lupautui tulemaan ja tuleekin luokseni kyläilemään ensi viikoksi.

Nyt on sitten se odotettu päivä, nimittäin laskettu aika! Vaavi ei ole vielä tehnyt mitään merkittäviä merkkejä tulevansa ulos, mutta ehkä se tässä pian tapahtuisi. Tämä vain tarkoittaa sitä, että maaliskuun vauva tulee joka tapauksessa. Ei se minua haittaa, olemmehan sitten syntyneet pienokaisen kanssa samassa kuussa. Kävin tänään neuvolassa ja kaikki arvot olivat edelleen hyvät ja sydänäänetkin normaalit. Pieni tuntui hoitajan mielestä olevan jo hyvin alhaalla, joten ehkäpä se tulisi pian myös ulos. Seuraava neuvola-aika on tiistaina ja silloin laitetaan lähete äitipolille yliaikaiskontrolliin. Se tehdään täällä kuulemma yleensä 41+3 viikon tienoilla.

Odotusta vain tässä jatkellaan sitten eteenpäin. Kuulumisiin!

<3:llä Lala     


Rv 39+6

Rv 40+0

16 kommenttia:

  1. Ihana masu! Viimeiset päivät ennen synnytystä on piinallisia, tsemppiä vaan, kyllä se vauva sieltä ulkoistuu! Toivon mukaan synnytys alkaa omia aikojaan, etkä joudu synnytyksen käynnistykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se joku päivä sen tekee :). Itsekin toivon niin.

      Poista
  2. Voi, edellisen postauksen luettuani toivoin, että seuraavassa olisi jo kuvia pienokaisesta! Eipä auta kuin odotella, mahtaa kyllä olla aika tukalat oltavat, sen verran kookas maha kyllä on! :) Hurjasti tsemppiä loppuraskauteen ja synnytykseen, ihan kohta odotus palkitaan ja nyytti on jo sylissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on ja kyllä tästä masusta jo voisi luopua :D. Kiitoksia paljon!

      Poista
  3. Yhdellä tuttavalla kävi hassusti. Hän oli viimeisimmillään raskaana eikä laps antanu mitään saapumisen merkkejä. Hän "juoksi" kahdet agilityradat koiransa kanssa (juoksi ja juoksi.. Miten se ottaa tuommosen mahan kanssa, hänkin kun vielä pienikokoinen on :D). Seuraavana aamuna sitten lähtivätkin sairaalaan synnyttämään. Hän vähän naureskelikin, että josko lapsi saisi vauhtia jos äiti kävisi radalla! :D

    Tsemppiä loppuraskauteen.

    VastaaPoista
  4. Voima hali ja kaikkea hyvää siulle ja tulevalle lapselle jatkoon :) terveisin pitkään jo blogiasi lukenut.

    VastaaPoista
  5. Voi kun sun vauva masu on valtava. Onnea kovasti sinulle ja pikkuiselle ♥ , nauti joka hetkestä, kun lapsi on pieni. Välillä tulee hetkiä, kun toivoisi lapsen/lapsien olevan jo isompia, mutta ei aika menee niin nopsaan. Oma nuorempi syksyllä kouluun ja vanhempi puolentoista vuoden päästä yläasteelle. Mun vauvat on kasvanut varkain, kun itse en kuitenkaan olei vanhentunut :)

    VastaaPoista
  6. Tsemppiä loppuraskauteen!!!

    VastaaPoista
  7. Liityn lukijaksi! Ihana blogi, ja tsemppiä synnytykseen ja loppuraskauteen ja elämään vauvan kanssa! Toivottavasti kaikki menee hyvin! <3

    VastaaPoista
  8. Anteeksi jos on henkilökohtainen kysymys, mutta aikooko lapsen isä olla tämän kanssa tekemisissä? Tai pidätkö häneen yhteyttä edes? Olet kyllä todella rohkea kun hankit lapsen "yksin" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emme ole eron jälkeen pitäneet yhteyttä, joten en tiedä mitä hän ajattelee lapsesta nykyään :). No elämä nyt menee näin, mutta kyllä asiat ajallansa järjestyy :).

      Poista