keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Finally I did do it!

Moi vain! Viikkoa taaksepäin kelaillaan. Torstaina tosiaan kävimme kaupungilla ostoksilla ja päivä sujahti nopesti ohi.




Perjantaina oli kotipäivä normaaileine kuvioinensa. Äiti ja täti kävivät illalla kylässä ennen Jamien nukkumaan menoa.


Lauantaina äiti tuli ja haki Jamien sekä minut luoksensa. Minä menin salille ja siitä kotia, jolloin sain olla loppupäivän rauhassa yksin kotosalla. Aloin lumihommiin ja siivosin Millan aitauksesta jätökset. Sitten vein tavaraa varastoon ja järjestelin asunnosta paikkoja. Välissä söin päivällisen. Äiti toi Jamien takaisin ja laitoin iltahommien kautta Jamien nukkumaan. Itselläni illat ovat meneet kokeisiin lukemiseen.

Sain viimeinkin ostettua Jamielle uuden haalarin.



Sunnuntaina oli kotipäivä. Illalla sovittelin tiettyjä vaatteita, josta voikin päätellä mikä jännittävä asia minua odotti maanantaina...





... nimittäin minulla oli ratsastustunti! Äiti tuli hakemaan meidät kotoa ja menimme Rovaniemen ratsastuskeskukselle. Siellä ratsastuksenopettaja esitteli minulle ratsuni Martin ja näytti missä tavarat sijaitsivat. Laitoin hevosen valmiiksi ja menimme maneesiin. Minulla oli korkkariproteesi jalassa ja sen kanssa ilmeni ongelmia jalan asennon vuoksi. Ensikerralla kokeilin käyttöproteesillani, sillä luulen sen kanssa saavani asennosta luonnollisemman. Aluksi käyntiä pitkillä ohjilla, sitten teimme pysähdyksiä ennen kulmaa ja siitä suoraan kääntymisiä. Tällä tavoin kokeilimme oikean pohkeen toimivuutta. Sitten otimme kevyttä ravia tehden pääty-ympyrät molempiin päätyyn. Sen jälkeen teimme käynti- ravi siirtymisiä pitkillä sivuilla. Välissä kävelimme hetken ja sitten jatkoimme. Lopuksi teimme laukkasiirtymisiä käynnistä, jotka olivatkin haastavampia. Vasempaan suuntaan saimme alun kankeuden jälkeen laukannoston sujumaan ihan hyvin, mutta oikeaan suuntaan se ei meinannut oikein millään onnistua. Hevosella oli iso laukka ja jalustin meinasi karata koko ajan oikeasta jalasta. Tämän jälken otimme loppuravit ja sitten kävelimme loppukäynnit pitkillä ohjilla.



Ongelmia ilmeni enemmän kuin ajattelin. Ensimmäisenä oli jalustimien oikea pituus, jota ei saatu kunnolliseksi. Tasapaino oli koko ajan epätasainen ja oikean pohkeen käyttö oli vaikeaa. Uskon eri proteesin vaikuttavan asiaan ja ennen kaikkea tottumiskysymys. Yritän alka nyt ratsastamaan säännöllisesti, jos sen vain saan järjestettyä.



Palasimme sitten kotia ja loppupäivä meni siellä normaalisti.

Oli huvittavaa, kun Jamie konttasi oikein vauhdilla keittiöön ulkotossu suussa ja raahasi sitä pitkin kämppää matkassansa :'). Välissä pysähtyi sitä tutkiskelemaan ja sitten matka jatkui.


Tiistaina menimme Jamien kanssa taas perheryhmään mukaan ja Jamie leikki iloisena muiden vauvojen seurassa. Oli ihanaa katsella miten pojalla oli selvästi hauskaa!



Sieltä lähdimme kaupan kautta takaisin kotia. Loppupäivä siellä normaalisti.



Mustikkaa, banaania, mansikkaa ja maitoa sisältönä.

Tänään olemme nyt vielä ainakin ihan rauhassa kotosalla. Menen ehkä käymään salilla tänään ja kaupassa pitäisi käydä uudelleen.

Loppuviikosta ei ole erikoisia suunnitelmia. Huomenna menen tekemään ensimmän kokeen ja maanantaina menen neuropsykologille.

Palaamisiin!


14 kommenttia:

  1. kiva kuulla että pääsit taas hevosen selkään!=)

    VastaaPoista
  2. Jee, onnea takaisin hevosen selkään pääsystä! <3

    VastaaPoista
  3. Ihana kuulla että pääsit ratsaille jälleen!! :) terveisiä pikku poitsulle myös :)

    VastaaPoista
  4. Tosi kiva lukea, että olet päässyt takaisin hevosen selkään ja aiot kiivetä uudestaankin :) Ratsastus on upea harrastus!
    Halaus pienelle Jamie-miehelle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja hevostyttönä ei siitä koskaan halua kokonaan luopua :)! Minä kerron, kiitoksia <3.

      Poista
  5. vautsi, mahtavaa että pääsit taas hevosen selkään! :) paljon tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
  6. Mukava kuulla että olet päässyt taas hevosen selkään :) !

    VastaaPoista
  7. Loistavaa, että olet päässyt hevosen selkään. Itse olen harrastanut ratsastusta kahdeksan vuotta ja nyt on ratsastus tauolla ollut yli 8kk. Ehkä sitä itsekin nousee joskus hevosen selkään vielä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etköhän sinä sinne vielä kiipeä takaisin :)!

      Poista