Agree

Viikon juorut taas esille. Viime viikon keskiviikkoa oli ensimmäinen kävelykoulu. Heräsin siispä jo aikaisin aamulla ja lähdimme pojun kanssa liikenteeseen. Paikka sijaitsee keskussairaalan vieressä. Menimme bussilla sairaalan viereissä olevalle pysäkille ja menimme Ilkkaan, eli paikkaan missä fysioterapia sijaitsee. Fysioterapeuttini tilalla oli sijainen. Juttelimme hetken ja hän tarkasti tynkäni kuntoa sekä taivutteli sitä hieman. Hän tsekkasi proteesiani läpi ja menimme sitten suureen saliin, jossa aluksi kävelin edestakaisin. Kehui kävelyäni yllättävän luonnolliseksi, mutta sanoi huomaavansa minun nostavan sitä enemmän lonkan ja selän avulla. Teimme jotain tasapaino treenejä ja koukistuksia, mutta hiertymääni sattui ja siksi emme tehneet sen enempää. Juttelimme tilanteestani ja hänkin oli sitä mieltä, että voisi olla parempi mennä Turkuun. Tsemppasi pitämään päätöksistäni kiinni.

Muuten päivä meni Jamien kanssa kotosalla. Poju on tehnyt jokin aika sitten päätöksen, ettei tutti olekaan kiva kaveri. Se ei enää huoli tuttia muuta kuin satunnaisesti silloin tällöin. Omaa nyrkkiänsä se mielummin imuttelee.

Torstaina olimme myöskin ihan vain kotosalla. Kävimme kaupassa kävellen ja takaisin tultua kurkkuani alkoi särkeä. Illan myötä nenäkin alkoi vuodella, joten innolla odotin seuraavan aamun vointia...

Perjantaina nuha oli kunnolla päällä ja kurkku oli kipeänä. Kävinkin mutkan kaupassa ostamassa mynthoneita kurkkukivun lievityksesksi. Olo oli voimaton ja lihaksia särki. Lopun päivästä vietin pitkälti sohvan vankina.

Lauantaina isä tuli naisystävänsä kanssa kylään. Sain tiskikoneen itselleni ja sehän jos jokin on mukava juttu. Nyt vielä minun ei sitä tarvitse juurikaan käyttää, kun olen ainoa syöjä.

Lähdimme sitten käymään Lidlissä ruokaostoksilla. Ensiksi kävin nopeasti apteekissa mutkan. Ruokaostosten jälkeen menimme pizzalle. Jamie ei siitä ideasta kauheasti tykännyt ja vuoronperään rauhoittelimme häntä. Homma onnistui kuitenkin hyvin ja pappa heitti minut ja pojun takaisin kotia. He jatkoivat matkaa takaisin Kittilään.

Illalla oli mitä upein taivas! Ensimmäinen kuva otettu ilman salamaa ja toinen salamalla.

Sunnuntaina isäni tuli uudestaan kylään. Sain siinä sivussa vietyä tavaroita varastoon, kun hän piti pojusta vahtia. Isä ja hänen naisystävä lähtivät hakemaan tuttavallensa koiranpentua ja he pyörähtivät mutkan illalla luonamme, jotta sain nähdä pienen hauvan.

Maanantaina ei mitään erikoista. Vähän ulkoilua ja kotona touhuilua. Tiistaina olin kaverini kanssa koko päivän. Hain kaiverruksessa olleet kummilahjat, pyörähdimme Anttilassa ja kävimme Coffee housessa kahvilla. Lopuksi ruokaostoksilla ja palasimme sitten takaisin kämpälle. Kaverini lähti illalla pois ja me jatkoimme omalla rutiinillamme aikaa.

Keskiviikkona taas kävelykoulua. Sylikummi lähti lapsenvahdiksi mukaamme. Tällä kertaa oikea fysioteapeuttini oli mukana. Näytin hänelle tyngän, hän kyseli taustoja ja taivutteli, jotta näkee liikerataa ja taipuvan normaalisti joka suuntaan. Hän esitteli minulle koko rakennuksen ja pääsen uimaankin sitten kun haava on parantunut. Hänkin kehui kävelyäni yllättävän hyväksi. Lihasmassan kehittämiseen panostamme pääasiassa oikean reiden ja pakaran kanssa. Myös koko kroppaa olisi tarkoitus reenailla. Teimmekin vähän kevyttä reeniä, mutta oikea jalka alkoi kramppaamaan. Hän totesikin ulkoreunassa, mikä lie kalvosidos tai tämmöinen olikaan, olevan hyvin jumissa. Hän alkoikin hieromaan sitä auki ja voi miten ihanan kivuliasta se olikaan. Lupaili minun tänään vielä kiroavan häntä, koska jalka on tietenkin kipeämpi.

Juttelimme hänen kanssa myös proteesiasta ja hän melkein käski minun mennä Turkuun ja vaati minua olemaan tiukka asian kanssa. Yritämme saada kuntoani taas yhtä hyväksi kuin ennen onnettomuutta ja pyysi minua kyselemään tästä proteesista, mitä urheilijat käyttävät. Hän oli todella kannustava ja kuunteli minunkin mielipiteitäni ja ymmärsi kantaani asioihin. 

Loppupäivä meni kämpällä rauhallisesti.

Jamie kääntyi yhtenä päivänä pari kertaa vatsaltansa selälle. On  se niin hieno poika!

Viikonloppua vietän äitin kanssa ja muuten hommat on vielä auki.

Palaamisiin!