Did I do wrong?

Heippa everybody!

On taas aika päivitellä teille kuulumisiani. Elikkäs viime keskiviikon ja torstain välisenä yönä heräsin vapisten kauttaaltani. Kuumetta oli noussut 38,1 asteeseen, joka minulle on todella epänormaalia. No buranan 600 siitä yöstä selvittiin. Torstaina meninkin terveysasemalle ja siellä todettiin minulle angiina. Olin saikulla sitten maanantaihin saakka.Toivon vain, ettei se perkele palaa takaisin enään.

Sitten viime perjantaista. Olin silloin Respectalla ja siellä saappaaseni tehtiin pohjallinen ja sen avulla se on jalkani kanssa toimiva. Saapas laitetaan loppuun tänä perjantaina, jotta sen vetoketju saataisiin edes melkein kiinni kokonaan. Minun tyngästäni otettiin myös uusi muotomitta viime kerralla ja saan uuden, sopivan kokoisen muotin proteesiin. Ei tarvitse hetkeen ainakaan käyttää eneen sukkia täytteinä. Myös jalassani olevaa kipua pohdimme, mutta vielä emme ainakaan keksineet siihen mitään vastausta.

Illalla menin bilettämään kamujen kanssa ja omalta kohdaltani homma ei mennyt ihan putkeen. Ei kukaan muu varmaan huomannut mistä se johtui, että päätin eristäytyä omiin oloihin, mutta jos se heitä olisi kiinnostanutkaan, olisivat he kysyneet. Meninkin yksin Helsinkiin juhlimaan seuraavana päivänä ja se oli mahatava yö! Sain pari uutta tuttuakin, jotka olivat älyttömän mukavia ihmisiä. Tuollaisia kokemuksia kiitos uudestaan! Ehkä se vain on niin, että minun kuuluu olla yksin...

Eilen taas olin aamulla lukiossa tekemässä viime jaksosta yhden enkun esseen ja illasta neuropsykologin juttusilla. Juttelimme uudestaan aivovammastani, koska hän uskoi minun jääneen ajattelemaan sitä. Hän yritti selittää asiaa minulle paremmin ja kertoi eri aivovammojen vakavuudesta, josta olen jo aikasemmin kuullut ihan tarpeeksi asiaa, mutta tulipa kerrattua. Hän uskoo sen todennäköisesti paranevan ainakin todella hyvään kuntoon, mutta ei halua antaa takuita siitä. Teimme myös pari testiä ja niistä ei näkynyt minulla olevan mitään ongelmia, sillä ne menivät hyvin. Juttelimme myös luonteestani ja siitä aijommekin jatkaa ensi kerralla, joka tulee vasta kuukauden kuluttua.

Tänään olikin todella erityinen päivä, sillä minua haastateltiin lehteen! Seutusanomista blogini oli bongattu ja he pyysivät saavansa minulta haastattelun lehteensä. No, lupauduin ja nyt sen myös heille annoin. Kuviakin räpsimme ja toivon vain, että niistä tuli hyviä. Siispä joku päivä naamani näkee sen lehden sivuilla, joten sitä odotellessamme!

Minua itseäni vain nyt vaivaa yksi asia, jota olen miettinyt jo aikaisemmin, mutta nyt sain siihen pätevän vastauksen. Olen tehnyt väärin. Todella pahasti väärin. Ja se teko on se, että olen lähtenyt etelään. Tämä ei ole minun paikkani. Niin ja miksi, niin siihen on useampiakin selityksiä, mutta kaikkia niitä en voi tähän antaa. Kuitenkin se, että läheisimmät ihmiset jätin lappiin ja edelleenkin he ovat siellä, on pahin asia, mikä sisälläni satuttaa. Menetin myös itselleni todella tärkeitä ihmisiä sen takia, kun lähdin pois lapista ja sitäkään en ole saanut korjattua. Menetin myös jalkani ja ulkonäköni täällä etelässä, mitä ei varmaan olisi koskaan tapahtunut lapissa. Tunnen itseni tällä hetkellä yksinäiseksi, erinlaiseksi persoonaksi, joka on siellä, missä minun ei kuuluisi olla.

Sisälläni vain toivon, että joku tulisi minulle osoittamaan olevani väärässä ja näyttämään, mitä kaikkea täällä etelässä voi olla minua varten. Haluaisin saada päteviä asioita, jotta ymmärtäisin, miksi olen tullut Ypäjälle ja miksi kuulun tällä elämäntilanteellani tänne. Nyt olen vain hämilläni. Ainoana positiivisena asiana näen tällä hetkellä mallialan osuuden, mutta ulkonäkö siihenkin olisi paljon apua antanut, että onko sekään nyt hyvä vai huono juttu.

Mutta perjantaina taas menen Respectalle ja juhlinta taitaa kutsua. See ya!

<3: llä Lala

Maksaisin vaikka itseni saadakseni menettämäni takaisin.

Nämä uudet omaisuuteni ovat ainoat piristykseni lähelläni.