keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Third month

Okei eli viimeisin viikko ei ole taaskaan ollut mitenkään erityinen. Viime torstaina oli tavallinen päivä. Kotosalla pojun kanssa touhuilua, reenailua ja ulkosalla kävimme mutkan kävelemässä. Monet tutut valmistautuivat valmistujaisiin, mutta meidän ei sellaiseen tarvinnut vaivautua. Kaikkien tuttujen juhlat vietettiin Kittilän suunilla ja itse en sinne sen takia lähtenyt.


Perjantaina kävimme kaupungilla mutkan, sillä minulla oli asiaa apteekkiin. Muuten päivä sujui pojun kanssa taas kotosalla. Pojun kanssa seurustelemme hyvin paljon, sillä se ei nuku kuin pari kertaa jonku kymmenen minuutin päikkärit vaunulenkin lisäksi. 


Lauantaina jälleen kerran normaali päivä. Sen verta se toki erosi, että äitini tuli Rovaniemelle. Hän tosin meni tädilleni yöksi, sillä hän tuli vasta illalla ja ei halunnut tulla meidän iltarutiineja häiritsemään.




Sunnuntaina lähdimme äidin, Jamien ja tädin kanssa kiertelemään kirppiksille. Sieltä tarttui paljon vaatteita pojulle matkaan! Kävimme vielä Prismassa ruokaostoksilla ja lopun päivää olimme kotosalla.






Maanantaina äitini kävi pojun kanssa vaunuilemassa ja itse sillä välin makoilin baden baden- tuolissa auringon alla. Se oli niin ihanaa ja mieli olisi tehnyt loikoilla siellä vielä pitempään. Äitikin lähti iltapäivästä pois ja jäimme pojun kanssa viettelemään loppupäivää kaksin.




Tiistaina kaverini soitti minulle ja pyysi minut kaupungille hänen kanssa. Päätin laittaa itseäni vähän reilummin ja innostuin ottamaan kuviakin vielä ennen lähtöä.



Kaupungilla ostimme kaverini kanssa jätskit ja napostelimme ne bussipysäkillä, koska kaverini lähti Kittilään. Itsekin hyppäsin heti bussiin ja palasin kotiin. Ilta kotosalla kaikessa rauhassa.




Tänään oli paljon menevämpi päivä. Aamulla lähdimme kävelykouluun Jamien sylikummin kanssa. Tällä kertaa minulla oli naispuolinen sijainen. Olimme kuntosalilla tämän kerran ja treenasimme koko kroppaa. Oli mukavaa päästä pitkästä aikaa salille. Puhelimme koko ajan eri tanssilajeista, sillä haluaisin ehkä aloittaa jossain vaiheessa taas tanssimisen. Puhuimme myös kaikkea muuta liikuntaan liittyvää. Tunnin kuluttua lopetimme ja lähdimme pois. 

Kotiin päästyäni syötin pojun ja lähdimme neuvolaan. Oli 3kk neuvolan aika ja tässäpäs tiedot siitä:

    3kk mitat               (2kk mitat)
Paino: 7000g               (6105g)
Pituus: 66cm                (61,5cm)
Päänympärys: 42cm     (41cm)

"Rintamaito riittää hyvin. Pulauttelee sakeuttajaa. Nukkuu yöllä 6-8h:n pätkiä. Iho siisti. Seuraa silmillään. Hymyilee,ääntelee."

Pikkuinen sai taas rota- rokotteen suun kautta sekä myös molempiin reisiin piikkiä. Voi sitä huutoa naama punaisena, mutta yllättävän nopeasti se kuitenkin rauhottui tässäkin tilanteessa. Juttelimme neuvolatädin kanssa vielä lopuksi seuraavan kuukauden kehityksestä ja sitten lähdimme pojun kanssa pois.

  
Kotiin tultuamme syötin Jamien ja tein porkkanapiirakan. Nam siitä tuli hyvä!


Lopun päivää olemme olleet kotosalla rauhassa. Pojulla on ollut oma leikkisä päivänsä ja niin söpösti hän antoi kirahvi reppanalle kunnolla köniin holtittomilla käsillänsä :').




Proteesi kuulumisia vielä sen verran, että hiertymä on parantunut, mutta jotenkin holvi pääsee kolahtelemaan luuta vasta ja sen takia se on välissä kipeä. Turkuun en tulekaan lähtemään, sillä edellinen apuvälineteknikkoni on jäänyt vastikää äitiyslomalle... Miten sattuikin juuri tähän väliin. Sen takia ehkä lähdenkin Jamien kanssa Helsingin Ortoniin lyhyelle jaksolle, jotta siellä tehtäisiin minulle uusi holvi hyvien ammattilaisten käsissä. 

Ensi viikolla taas tapahtuu, sillä tiistaina asianhoitajani tekee kotikäynnin ja minulle tehdään neuropsykologinen testaus. Keskiviikkona kävelykouluun ja tapaan omanlääkärini, joka tulee olemaan välikätenä asioitteni kanssa. 

Palaillaan!


10 kommenttia:

  1. Hei ! Aivan ihana tuo poikasi Jamie. Kannattavaa tuo kirppisillä käynti sillä siellä säästää rahaa vauvan ja lasten vaatteiden/ tavaroiden ostoissa. Jatkuvasti kasvavat niin hurjaa vauhtia ettei paljon kannata uutta senkään tähden ostaa. Toivottavasti olet tyytyväinen Helsingin Ortoniin pääsystä ja sielläkin kannattaa vaatia sitä mikä itsestä parhaimmalta tuntuu. Onko Jamien isän puolelta suku ottanut yhteyttä teihin vai ovatko he kenties vielä tietämättömiä Jamiesta? Harmillista jos jäävät näin ihanasta miehen alusta paitsi koska menetettyä aikaa ei voi jälkikäteen korvata. Tärkeintä kuitenkin että sinä ja poikasi olette onnellisia. Jaksamisia sinulle ja aurinkoisia päiviä sinulle ja Jamielle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :)! Olenhan minä siihen tyytyväinen,sillä Orton on Suomen paras paikka hoitamaan tilannettani.

      Luulisin heidän olevan vielä tietämättömiä. Kyllähän he ansaitsisivat tietää, mutta en oikein tiedä miten itse voisin asiaan vaikuttaa.

      Poista
  2. Hyvä että teillä menee kivasti! :) Ja hui kuinka pitkä Jamie onkaan! Meillä neiti oli 8kk neuvolassa 69cm :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh onpa jännää :D. Sitä saakin miettiä minkä pituinen mahtavaa olla isompana :D.

      Poista
    2. Sanotaan, että 2-vuotiaana lapsi on kasvanut puolet tulevasta pituudestaan :)

      Poista
    3. Sitäpä siis odotellessa :).

      Poista
  3. Hei ! Jos tiedät isovanhempien nimet/ osoitteen niin ei muuta kuin otat numeron selville ja soitat ja kerrot tilanteen. Jos isä ei kerro lapsesta vanhemmille niin on sinulla oikeus se tehdä lapsen äitinä. Sillä jos olisin isovanhempi ja minulla olisi lapsenlapsi maailmalla niin ehdottomasti haluaisin sen tietää. Sen jälkeen itse tulisi varmaan laitettua oma lapsi tilille salailusta jos näin olisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on. Pitäisi varmasti tehdä niin.

      Poista
  4. Toivon teille kaikkea hyvää <3 Aivan ihana pikkumies sulla!

    Haluaisin kysyä proteesistasi, että miten se tulee noin ylös vaikka jalkasi on vain polven alapuolelta katki? En ole ennen nähnyt tuollaisia :0 Onko proteesilla kävely hankalaa? Miten se eroaa omalla jalalla kävelemisestä? Tuleeko sulle koskaan sellasia tuskan hetkiä sen vuoksi, että olet menettänyt toisen jalkasi? Ja oletko tutustunut muihin jalkansa menettäneisiin onnettomuuttesi myötä?

    Ihanaa jatkoa sinulle, vaikkakin käyn varmasti aina toisinaan katsastamassa teidän kuulumiset:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän :)! Sleeve, joka pitää holvin paikallansa, pysyy kiinni ihokontaktilla. Se on koko reiden kokoien, jotta se pysyy varmasti kiinni :).

      Ei kävely enää ole hankalaa. Eroavaisuus on se, että se ei ole oma jalka etkä niinkään voi proteesia kontrolloida, eikä tuntoaistiakaan siitä tietenkään löydy.

      Näitä harmistuneisuuksia tulee, kun tynkä on kipeä tai jokin asia ei onnistu kuten se onnistuisi oman jalan kanssa.

      En ole tutustunut muihin jalkansa menettäneisiin :).

      Poista