Silent region

Heippa! Viikko meni mukavasti kotosalla. Olemme käyneet ulkoilemassa ja olen alkanut hiljalleen taas treenailemaan vatsalihaksia kuntoon. Kuten neuvolalääkäri sanoi, niin ihan rauhallinen aloitus.

Perjantaina kävimme ensimmäistä kertaa paikallisbussilla kaupungilla. Vähän jännitti miten saan vaunut bussiin, mutta hyvin se onnistui. Matka maksoi saman verran kuin ilman vaunuja. Kävimme kaupungilla apteekissa ja moikkaamassa tätiäni. Myös ruokakaupassa pyörähdimme viikonlopun ruokaostoksia varten. Ystäväni eli pojun kummi tuli luokseni käymään kylässä, kun pääsin takaisin kämpälle.

Sunnuntaina isäni tuli luokseni. Laitoimme pari paikkaa tauluille seinään ja sen jälkeen hyppäsimme Jamien kanssa hänen kyytiin ja menimme Hanhimaahan. Ihanaa olla taas tutussa, hiljaisessa ja rauhallisessa paikassa. Olemme täällä ainakin torstaihin saakka.

Eilen kävimme vaunuilemassa tuota tuttua soratietä pitkin ja oli ihanaa nähdä taas näitä tuttuja seutuja, joita on koko ikänsä ihastellut. Jamie nukkui koko matkan ja senkin jälkeen vielä palattuamme takaisin talolle.

Hullua on tosin ajatella, että huomenna on vappuaatto ja täällä sataa lunta! Kunnon tuisku vielä ja piha on jo aivan lumen peitossa. Ei välttämättä edes autolla enää pääse ajamaan pihalle, kun lunta näyttäisi olevan jo sen verran paljon... Nooh toivottavasti siihen pystyy ajamaan. Eipä ole kyllä vuosiin ollut tämän näköinen sää ennen vappua.

Luulin myös jo proteesin holvin olevan sopiva, mutta eipäs olekaan. Se hiertää taas eri kohdasta! Urgh mitä hittoa tämä on, minulta loppuu kohta usko koko touhuun... Miksi tämän on oltava niin vaikeaa!? Enhän minä kohta uskalla enää liikkua juuri ollenkaan, kun heti joku paikka on rikki tai kipeä. Miten kateellinen olen kaikille joiden ei tarvitse tämmöstä kokea tai joilla proteesin kanssa homma onnistuu helpommin...

Loppuviikolle ei ole enää paljoa mitään erikoista. Torstaina aijon käydä katsomassa vähän Levin yöelämää ja ehkäpä tanssin jalkani rikki kunnolla... Viikonloppuna takaisin rolloon ja ensi maanantaina etelästä kaverini tulee kylään.

Palaamisiin!

<3:llä Lala

Tältä tänään näyttää

  

Is it good now?

Moikkelis! Viikon kuulumisia taas. Viikko on kulunut pääasiassa kotosalla normaaleissa kuvioissa.

Pääsiäisen olin Jamien kanssa kotona. Pussin pääsiäismunia ostin pääsiäisen kunniaksi ja tätini kävi kylässä parina päivänä tyttäriensä kanssa. Sain häneltä terasille pöydän, mutta vielä puuttuu tuolit. Odotan kesää, kun voin nukuttaa poikani ulos rattaisiin ja itse ottaa aurinkoa baden baden- tuolilla vieressä, jos se vain onnistuu. Saas nähdä miten menee sitten :).

Tänään minulla on ollut paljon menoa. Äitini ja hänen miesystävä tulivat aamulla ja menin heidän kyydittämänä ensiksi Respectalle muokkaamaan taas proteesin holvia. Sanoin sen edelleen painvan luuta ja saimme sen muokattua niin, että kipu loppui. Nyt holvi on taas koeajalla, joten huomenna minun pitäisi jo huomata onko se hyvä vai ei. Toivon todella, ettei holvi enää paina mistään. Voisiko se olla nyt hyvä?I

Sitten neuvolan vuoro. Ensin meidän hoitaja otti minulta samat jutskat kuin raskausaikana. Kaikki oli hyvin ja sitten menin lääkärin luo ja hän teki sisätutkimuksen ja tunnusteli kohtua. Kaikki kunnossa tältäkin osin. Sitten oli Jamien lääkärivuoro. Lääkäri kuunteli molemmin puolin pojun sydäntä ja hengitystä, sekä katsoi heijastuksia. Kehui Jamieta tomeraksi, koska pieni kannattelee maakuulla ollessa päätä todella hyvin pystyssä. Sitten homma oli kunnossa ja lähdimme jatkamaan matkaa.

Menimme terveysasemalle pojun kanssa verikokeisiin isyystestiä varten, sillä haluan sen tehdä, jottei mitään ongelmia asian kanssa voi tulla koskaan. Jamie tietenkin hieman huusi, mutta rauhottui yllättävän nopeasti. Olihan se surkeaa katsoa, kun toinen ei siitä tietenkään pitänyt. Kotimatkalla kävimme vuokrayhtiöllä tekemässä uuden vuokrasopparin asuntooni ja vielä pizzeriasta hakemassa pizzan matkaan. Sitten menimme kämpälleni joksikin aikaa ja itse lähdin vielä käymään ruokaostoksilla. Tätini oli sillä välin tullut tyttöjen kanssa kylään ja illan aikana he ja äitini miesystävänsä kanssa lähtivät pois. Nyt olen sitten taas Jamien kanssa kaksin ja sainkin äskettäin pojun nukkumaan, joten kohta lähden itsekin :).

Äitini toi myös tekemiämme palapelejeä mukanansa ja saan laittaa ne seinälle. Hän myös toi alustan, jotta saan alkaa taas väsäilemään uusia, jos vain suinkin ehdin :D.

Tällä viikolla ei enään pitäisi tapahtua mitään erikoista. Palaillaan sitten taas myöhemmin!

<3:llä Lala

Christening

Heippa taas! Nyt on ristiäisistä kertovan postauksen aika.

Sunnuntaina 13.04 aamun järjestelyjen jälkeen aloitimme kasteen hieman jälkeen klo 13.00, kun kaikki vieraat olivat paikalla. Ristiäiset pidettiin minun edesmenneen Erkki- papan talolla.

Aloitimme virrellä ja sen jälkeen pappi alkoi puhelemaan. Tilaisuuteen sisältyi pääasiassa nimen kertominen, evankeliumi, uskontunnustus, papin, minun, isovanhempien ja kummien esirukoukset, kaste ja loppuvirsi. Poju nukkui alun, välissä heräsi vähän vikisemään, mutta sitten taas jatkoi uniansa. Tutti oli suussa koko ajan. Kasteveden saadessansa päähän hän vain vähän hievahti ja suoristi kätensä, mutta muuten tyytyväisenä nukkui. Niin rauhallinen ja hieno poika hän oli tilaisuuden ajan!

Niin ja minkä nimen prinssini sai? No hänen nimekseen tuli...

... Jamie Lawrence Karhula.

Tilaisuuden jälkeen oli kuvien ottamisen aika.

Kummit

Jamien mummo

Jamien pappa

Kakku tuotiin pöytään, kahvit kaadettiin kuppeihin ja minun tehtäväni oli leikata ensimmäinen pala kakusta.

Kakusta palani leikattua oli muiden vuoro. Siitä alkoikin syöminen, paitsi itse kävin kakun palan syötyäni syöttämässä Jamien. Puin Jamielle juhlavaatteet päälle ja menin muiden luokse. Mummo otti vauvan ja päästi minutkin herkuttelemaan. Syötyäni availin lahjat.

 

Sitten jatkettiin seurustellen ja syöden loppuaika, kunnes vierailijat olivat lähteneet. Juhlat menivät hyvin ja Jamie pääsi käymään useassa eri sylissä. Hän myös sai heti kaksi lempinimeä, Jami ja Jamppa. 

Kiitoksia vieraille, erityiset kiitokset apunani olleille sukulaisille juhlien järjestämisessä sekä kuvaajalleni Jennille!

<3:llä Lala

I can't understand

Heii! Viikkoni on sisältynyt tuskaa, rakkautta, juhlintaa ja tunteita. Värikäs viikko siis.

Tiistaina kävin Respectalla ja sain uuden holvin. Sanoin sen olevan epäsopiva, mutta Respecta mieheni käski ottaa koeajalle. Heti kotiin päästyäni menin kävelylle ja heti tunsin, että se painaa juuri tätä ulospäin törröttävää luuta, mitä ei todellakaan saisi painaa... Itku silmässä kävelin takaisin, sillä heti muistot tulehduksesta palasivat mieleeni ja aloin pelkäämään, sillä en halua kokea sitä uusiksi. Loppu viikkona en siispä hirveästi ylimääräisiä liikkunut. Yritin käyttää muitakin proteeseja, mutta koska ne hiertävät, ei niistä ollut apua tilanteeseen.

Tänään sitten kävin isäni kyydillä Oulussa Respectalla hoitamassa holvia kuntoon. Sitä suurenneltiin vähän joka puolelta ja muokkailtiin, mutta itselleni jäi silti paha fiilis holvin sopivuudesta. Tämä apuvälineteknikkoni käski taas ottaa koeajalle sen. Sauvakävelyä hän suositteli, jotta alkaisin kävelemään normaalimmin ja luottamaan paremmin jalkaani, sillä hän vakuutti tilaa olevan nyt sen verta paljon, ettei luu voi olla painautuneena, vaikka tuntuisi siltä. Itselläni oli paljon kysymyksiä, sillä uuden holvin kanssa minusta ei koskaan ole tuntunut tältä. Koskaan ei ole sattunut laisinkaan heti, kun holvi on saatu muokattua kuntoon. Myös aina kun holvi on vaihdettu, proteesi on tuntunut paljon kevyemmältä ilman sukkia. Nyt se tuntui paljon painavammalta, sekä ei kipu tunnu loppuvan. Tynkään joka tapauksessa sattuu, en vain oikein osaa sanoa tarkkaa sijaintia. Olen hämilläni ja tuskastunut. Miten tämä voi olla nyt niin vaikeaa? Minulla on viikko aikaa yrittää löytää painauma kohdat tai saada tynkä tottumaan holviin. Toivottavasti tynkä on vain jotenkin raskauden jäljiltä saanut haamukipua ja huijaa minua, tai jotain sellaista. Toivottavasti tilanne ratkeaisi pian...

Viikonlopun olin tosiaan Hanhimaassa ja ristiäiset vietettiin. Teen ristiäisistä huomenna postauksen ja julkistan pojun nimen siinä ohessa.

<3:llä Lala