sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Peaceful week

Moij!

Taas viikko on vierähtänyt. Olin äitini tykönä keskiviikkoon asti. En oikeastaan tehnyt mitään erikoista, seku olin kotosalla koirien kanssa ja reenailin iltaisin. Keskiviikkona tulin bussilla takaisin Rovaniemelle kotiini. Tuntuu vieläkin vähän hassulta sanoa tätä kodiksi, mutta eiköhän siihen totu ajan kuluessa.

Torstaina menin sitten keskussairaalaan lääkärin juttusille. Tämä lääkäri, jonka alkuvuodestakin näin ennen Ortoniin lähtöä, kyseli kuulumisiani ja vointia. Vastailin hänen kysymyksiin ja hän lupasi kirjoittaa lausunnon, joilla saan hakea uudestaan vammaistukea kelalta sekä lausunto pitäisi lähettää myös vakuutusyhtiölle, jolta minun pitäisi saada korvaus pysyvistä vaurioista kehossani. Saapas nähdä mitä vakuutusyhtiö tuumaa lausuntoon.

Äiti tuli myös illalla luokseni yökylään. Hän sai televisioni näkymään, jonka kanssa moni ihminen on jo tapellut, mutta silti kuva näkyi liian suurena ja heitteli itseänsä eri kanavalle koko ajan. Itse sain sen viikonloppuna taas hukkaamaan kanavat sekä signaalin, joten alussa ollaan kokonaan... Liian vaikeaa minun aivoille. Ikinä en ole nähnyt nuin hankalaa laite yhdistelmää.

Perjantaina ystäväni tuli käymään kylässä ja olin hänen kanssa koko päivän. Äiti tuli asioiltansa takaisin ja ystäväni lähdettyä menin äidin kanssa kauppaan. Kävimme syömässä äitin ja tätini kanssa. Tätini lähti heti sen jälkeen, mutta äidin kanssa ostelimme kaupasta tarvittavat ostokset ja palasimme minun kämpälle. Äiti lähti kotiin ja minä laittelin äidin kotoa tuomia tavaroitani paikoillensa. Siinä perjantai menikin.

Lauantaina kokeilin ensimmäistä kertaa pyykkikonettani. Onhan se käytetty, mutta toimii kuitenkin ihan hyvin. Päivä meni nopeaa kämpällä häärätessä. Mukavan rento päivä.

Tänään sitten kävin viemässä pari kirjettä postilaatikkoon. Samalla kävin kaupassa. Tein lisää tarpeellisia juttuja kämpällä ja reenasin illalla. Muuten ollut tämäkin päivä rauhallisen rento.

Raskaus edennyt hyvin ja masu kasvaa. Pikkuinen liikkuu innoissaan paikasta toiseen ja potkii minkä ehtii. Sillä on nyt aika säännöllinen rytmi, milloin se liikkuu. Kipuja ei ole ollut vieläkään, mutta väsymys on taas palannut. Vaikka nukun hyvät yöunet, tuntuu aina jossakin välissä päivää että pitäisi ottaa päikkärit. Myös aloituskyky on heikentynyt ja tekisi mieli vain olla ja löhötä. Saankin todella piiskata itseni reenaamaan ja tekemään jotain järkevää.

Ensi viikolla ei ole erityistä ohjelmaa. Neuvolassa käyn ekaa kertaa Rovaniemellä, mutta muuten ei ole oikeastaa mitään suunnitteilla. Palaillaan sitten!

<3:llä Lala

Nellukka löllykkä.

Rv 25+1

14 kommenttia:

  1. Hienoa että raskaus sujuu hyvin :)

    VastaaPoista
  2. Kiva uusi look tällä blogilla :). Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  3. Voi että mä oon niin onnellinen sun ja pikkuisen puolesta! Mulla on itellä niin kova vauvakuume meneillää ettei toista :3 Nätti ulkoasu blogilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :)! Ymmärrän hyvin, sillä vauvat ovat kuitenkin niin ihania :3.

      Poista
  4. Hei Laura
    Tapasin sinut kerran ennen onnettomuuttasi ja toisen kerran nyt kesäkuun alussa. Ihailen nuoren naisen sinnikkyyttäsi ja rohkeuttasi. Olen lueskellut blogiasi alusta alkaen seuraten taivaltasi ja elämän käänteitä, joita ei matkaltasi puutu. Kirjoitat varmaan ensimmäistä kertaa, että ei oikein ole mitään suunnitteilla ja tekee mieli vain löhötä. Oletko ajatellut, että voisit tehdä itsellesi jonkinlaista säännöllistä päiväohjelmaa, jolla saat säilytettyä jämäkkyyden elämässäsi: herätys, aamupala ja muut ruokailut, päivätorkut (kohtuullisen mittaiset), liikunta/ulkoilu ja vaikka tutustuminen kirjastosi palveluihin (https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto). Älä tee ohjelmasta liian tiukkaa vaan runko päivääsi. Tapaa ystäviäsi, muita odottavia äitejä, älä jää uuteen kotiisi yksin. Hyvää ja onnekasta jatkoa ja odotusta sinulle t. Silvana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Kiitoksia kovasti :). Kyllä minä yritän saada jotain kehiteltyä, jotta minulla olisi enemmän tekemistä. Elämäni on nyt yllättävän rauhallista, mutta pitää siitäkin nauttia kun voi :).

      Poista
  5. Vautsi mikä nainen viimeisessä kuvassa ;D
    Tsemppiä loppuraskauteen!

    VastaaPoista
  6. Miten voit olla noin kaunis?? Millon vauva syntyy suunnilleen?:)
    itsekin olen ollut pienessä onnettomuudessa jonka seurauksena naamani oll ihan verinen ja turvonnut ja arpia edellern.. mutta arpia pitää kantaa ylpeänä,ne osoittaa että on selvinnyt jostain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh enhän minä mitenkään erikoisen näköinen ole, mutta kiitoksia :). Laskettu aika on 28.02. Hui se oli kamalaa, kun oma naamani oli niin turvoksissa silloin alussa :/. Mutta olet kyllä oikeassa tuon asian kannalta!

      Poista
  7. Onks vauva paljon liikkunut masussa, itselläni on. Miten sattuikaan minulle laskettu aika on 26.2 muutama päivä olisi väliä jos niihin on oikein uskominen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se liikku mahottomasti. No samoihin aikoihin ainakin pienokaisemme saamme :).

      Poista