Sick again

Aika kuluu ja päivät lentää! Viikot ovat sujuneet samaan tyyliin- eli siis kiireellisinä. Tämä kuukausi on sinänsä ollut helppo, koska minulla ei ole ollut ollenkaan koulua. Englanninkurssia ei voitu pitää liian pienen luokan takia. Sen sijalle olen kyllä kehitellyt tekemistä jos toista, kuten sairastelua ja kavereiden kanssa ajan viettämistä. :D

Vatsataudin sain selätettyä, mutta vei usean päivän ennen kuin voimat ja ruokahalu palasivat. Oli sinänsä hauskaa kun kerrankin ei tehnyt mieli syödä mitään :D. Siltä viikolta ja neuropsykologin käynti myös pois.

Perjantaina minulla oli haastattelu. Opinnäytetyötä tekevät oppilaat tarvitsivat aiheeseensa mukaan ihmisiä, joilla on kokemusta perhetyöntekijöistä ja päiväkotihoidosta. Nainen oli mukava ja hän toi "kiitokseksi" haastattelusta pienen lahjan. Ilahdutti päivää!

Itselleni ns. joululahjaksi ostelen parit uudet farkut. Haluan vaihtaa vähän värimaailmaa, sillä pidän paljon enemmän vaaleista farkuista mitä tummista. Valitsin parit housut kaapista mitkä annan pois, jottei kaappi tule liian täyteen. Toiset löysin jo, mutta toiset eivät ole vielä saapuneet perille ;).

Farkut pääsivät viikonloppuna koeajolle. Rollolainen kaverini vietti synttäreitä ja menin sinne matkaan. Kakkua ja muuta herkkua oli tarjolla ja booli maistui. Kaikki siellä olivat minulle tuntemattomia, kaveria ja hänen miestä lukuunottamatta. Oli kivaa jutella uusien ihmisten kanssa :).

Menimme sopivaan aikaan baariin ja jvg alkoi esiintymään. Kaverini katosi jonnekin ja lähti kotia ja minä puolestaan tanssin koko yön norjalaisen miehen kanssa :D. Lisää englanninkielen treenaamista! Baarin jälkeen päätin viimeisillä voimillani kävellä kotia. Hiljainen kaupunki ja tiet ovat jotenkin ihania. Saa olla yksin ja ajatella. Silloin on semmoinen maaginen tunnelma ja saa vain vetää syvään henkeä ja mennä rauhallisesti. Tietää ettei ole minnekään kiire. Niin kuin aika oisi pysähtynyt.

Pääsin myös keskiviikkona ratsastamaan pitkästä aikaa yksityistunnilla. Menin Vallulla ja oli mukavaa, kun opettaja kerrankin keskittyi vain minuun ja osasi antaa hyviä neuvoja miten korjata tasapainoani ja oikean jalan puutteellisuutta eri tilanteissa. Lopputunnista ratsu kuunteli minua hyvin ja oli herkkä avuille.

Viime tunnilla menin pienellä Atte- ponilla. Tallin pienin hevonen, säkäkorkeus minua ehkä rinnan korkeudelle :D. Kaikenlisäksi menimme ilman satulaa! Oli hauska tunti eikä kukaan tippunut satulasta. Aluksi ravissa jännitti kauheasti, mutta hiljalleen sitä rentoutui ja luotti ettei sieltä lennä alas. Edistystä askel askeleelta!

Salilla reenaaminen on tämän kuukauden osalta jäänyt hieman vajaaksi. Vatsatauti oli silloin kuun alussa, viime viikolla minulta jai yksi reenaus pois ratsastuksen takia ja yksi meni fyssarin kanssa reenaamisessa. Nyt olen taas kipeänä ja meille on silmätulehduksen oireita ilmestynyt.... Toivottavasti siltä säästytään! Neuropsykologin käynti jäi myös tänään pois tästä syystä.

Ja iloisia asioita, sillä joulukin jo tulee pian! Heti kun kauppoihin alkoi ilmestymään joulutavaroita, alkoi omassakin päässä heräämään se todellisuus, että kohta se jo saapuu. Joululahjoja olenkin alkanut jo hiljalleen ostelemaan ettei se jäisi liian myöhäälle. Ensi kuussa minulla kuitenkin alkaa kiireinen aika koulussa. Onhan tämä Jamien toinen joulu, joten pitäähän siitä jo etukäteen intoilla <3.

Joulufiilistä lisää myös lumi, joka on nyt tullut ilmeisesti pysyäkseen. Itsehän en lumesta saatika talvesta tykkää, mutta on se kaunista. Lumiset, koskemattomat maisemat ovat silmäniloa.

Jamie ei onneksi vatsatautia saanut, mutta hän on ollut kuumeessa torstaista lähtien, Silmät alkoivat rähmimään päiväunien jälkeen. Toivottavasti ei pahene yhtään... Ihme taistelija tämäkin poika, kun ei siitä näe vaikka kuume olisi noussut. Aina se jaksaa hymyillä ja temmeltää.

Millakin on taas lääkekuurilla. Torstaina menimme eläinlääkärille anaalien takia ja toinen puoli taas tukossa. Kokeilen sille nyt laadukkaampaa ruokaa, jos se auttaisi.

Keskiviikkona menen opon kanssa juttelemaan ylioppilaskirjoituksista. Muuten en nyt suunnittele muuta kuin paranemista. Nyt kun on oltava vain kotona, ehtii kouluhommia tekemään hyvin eteenpäin. Kotonakin jaksaa järjestellä ja tehdä keskeneräisiä hommia, kun ei ole muuta tekemistä päälle.

Palaamisiin!