Three years

Vuosi on taas tullut täyteen siitä, kun onnettomuuteni tapahtui. Yhteensä siis jo kolme vuotta. Kolme vuotta, kun menetin entisen itseni ja elämäni muuttui aivan toisenlaiseksi. Näin kolmen vuoden jälkeen ei tunnu enää niin kauhean pahalta muistella sitä tapahtumaa, mitä silloin koin. Koko ajan elämäni on edennyt kohti parempaa ja siihen suuntaan, mitä tahdon elämässäni. Olen päässyt takaisin hevosen selkään, koulu etenee ja saliharrastuksesta on tullut arkipäivää. Lapsi kasvaa ja välissä iskevästä stressistä huolimatta elämä maistuu. Olen oppinut ottamaan asiat hieman rennommin, enkä stressaa enää niin paljoa. Lapsenkin kanssa osaan ottaa iisimmin. Ulkonäköpaineet eivät ole enää suuria, sillä olen oppinut arvostamaan itseäni. Naamaleikkaukset haluan silti suorittaa. Minä todella haluan niitä, oli lopputulos mikä tahansa. Vuoden päästä toivon mukaan näytän jo erilaiselta positiivella tavalla. Sitä odotellessa!

Mitäs muuta tänne. Kävin 19 pv tekemässä äikän esseen koululla. Kurssiarvosanaksi sain 8. Nyt on meneillään englannin puhekurssi, mutta en ole varma tuleeko sitä, koska tiistaina oppilaita oli liian vähän ja tänään en päässyt kouluun. Opettaja varmasti ilmoittaa miten kurssin kanssa käy. Itsenäistä maantietoa teen tässä ohella. Siinä olen puolivälissä menossa.

Kavereita olen nähnyt. Kävimme yhden kaverin kanssa keskiviikkona messussa lappiatalolla. Siellä oli eri opintopaikoista ihmiset esittelemässä koulujansa. Sen jälkeen kakulle choco deliin.

Levilläkin kävin pari viikkoa sitten. Jamie jäi rolloon mummin hoiviin. Pääsin kaverin kyydillä Kittilään ja menin hänen tykö alkulämmittelemään. Jamien kummitäti tuli sitten hakemaan meidät ja menimme keilaamaan. Matkaan tuli vielä yksi likka. Hävisin, mutta ei se haittaa xD. Keilauksen jälkeen menimme wanhalle juhlimaan ja meillä oli mukava yö. Jamien kummitäti oli kuskina ja menin hänen tykö nukkumaan. Heräsin päivällä ja menin kaverin kanssa kahville cafe somaan. Hänellä on laskettuaika aivan näinä päivinä. Uutisia synnytksestä jännityksellä odottaessa <3.

Eilen minulle nousi kuume ja olin vuoteen oma illan. Yön nukuin huonosti ja aamulla oksensin. Koko päivän olen makoillut ja Jamie meni äidin kanssa tädin tykö hoitoon. Illalla oksensin uusiksi, mutta nyt olo on ollut ihan hyvä. Toivon että pysyykin. Huominen ratsastus on kuiten jätettävä välistä ja tämän takia en tänään mennyt kouluun. Toivottavasti tämä yön aikana loppuu...

Jamie on ollut ihan hyvässä kunnossa, kun nuhakin saatiin selätettyä. Hoidossa ollut reippaana ja kotona kaikki sujunut mallillaan. Tänään on ollut epätavallisen väsynyt ja hieman vatsa on pojullakin temppuillut. Toivottavasti huomenna kaikki olisi hänelläkin ihan normaalisti, eikä hän saisi tätä tautia.

Milla on voinut myös hyvin. Siitä on tullut tosi riippuvainen minusta ja monesti hän yöllä salaa tulee huoneen matolle nukkumaan. Jos minä menen makuuhuoneeseen sängylle, hän tulee myös makoilemaan lattialle viereen. Nyt sen siitä tosissaan näkee, että minä olen sille se emäntä ja se seuraa minua.

Loppuviikko parannellaan kotona ja ensi viikolla ei erikoisia suunnitteilla. Maanantaina neuropsykologille.

Palaamisiin!