It's finally done

Vuosi on alkanut hyvin erilaisena, sillä paljon on ollut sellaisia kokemuksia ja tapahtumia, mitä ei normaalisti tapahtuisi.

Joululoman viettäminen Lapissa meni mukavasti! Kävin kavereiden kanssa viettämässä Tapaninpäivää baarissa, joka tosin meni siihen, että lauloin koko yön karaokea erään nuoren naisen kanssa. En siis tuntenut häntä laisinkaan ennen sitä :D. Joskus sitten näinkin, mutta oli hauskaa!

Kävin lisäksi katsomassa Reino Nordinin ja Evelinan keikat areenalla. Kumpikin ilta piti mennä selvänä, mutta toisena minulle tarjottiin pari, joten sain siitä mukavan pienen humalan vauhdittamaan menoa. Siispä oli tosiaan hauskaa, en olisi voinut toivoa parempaa lomaa.

Uusi vuosi meni äidin kämpällä. Poju kävi tädin ja tämän tyttärien kanssa katsomassa lasten rakettien ammunnan. Oli ihan mukavaa vaihtelua tällainen uusi vuosi. Vielä ennen lähtöä kävimme laskemassa pulkalla mäkeä ystäväni, tämän miehen ja miehen lapsen kanssa :3.

 

Sitten oli aika palata takaisin kotia. Kotona meitä odotti pari säkkiä joululahjoja, oli tonttu käynyt kylässä ;). Kyllä poju ilahtui!

Seuraavat viikot menikin sitten hyvin arkeen panostetuilla viikoilla. Kävin salilla ja paljon, tein kouluhommia ja kotitöitä, olimme lapsen kanssa kotosalla ja salilla ja nukuimme viikonloppuisin. 

Jatkossa minun on panostettava enemmän lepäämiseen, koska huomasin, ettei kroppa päässyt palautumaan treenien välissä. Jatkossa siis lisään viikkoihini toisenkin lepopäivän ja pitää sitten katsoa fiiliksiä uudelleen.

Äiti oli täällä minun kämpälläni 28.1- 3.2 välisen ajan tärkeästä syystä. Mulla oli ihana reissu ystävien kanssa, josta teen oman postauksen tänään tai huomenna. 

Tämä viikko on ollut todella rankka. sillä lepoa tällä viikolla ei elimistölle ole pahemmin annettu. Koko maanantai meni junassa istumiseen, koska vein pojun Ouluun. Hän meni kummisedän tykö hoitoon, sillä minulla oli tärkeää tekemistä luvassa. Palasin takaisin kotiin ja yritin päästä mahdollisimman nopeasti nukkumaan, sillä aamulla oli todella aikainen herätys luvassa.

Tiistaina lähdin aikaisin aamulla kohti Helsinkiä. Minulla oli keskipäivällä poliaika, jossa katsottiin kaikki oleellinen läpi seuraavaa päivää varten. Siellä meni useampi tunti, sillä minun piti tehdä sitä sun tätä. Lopulta pääsin pois, vein tavarani potilashotelliin ja lähdin keskustaan viettämään kaverin kanssa aikaa. Kävimme syömässä, kaupoissa ja vielä hieman herkuttelemassa. Sitten oli aika palata potilashotellille iltapalan pariin ja valmistautua seuraavaa aamua varten.

Keskiviikkona heräsin aikaisin aamulla, tosin nukuin yön niin huonosti. että en tiedä voiko sitä kauheasti nukkumiseksi edes sanoa. Laittelin itseni valmiiksi ja lähdin pois hotellista, kohti Töölön sairaalaa. Kävin polilla mutkan, menin ottamaan valokuvat kasvoista ja takaisin polille. Jonkin aikaa sain istuskella, kunnes hoitajat tulivat hakemaan minut leikkaussaliin. Ja siis mikä leikkaus oli kyseessä, niin se suuleikkaus, jota olen jo pari vuotta odotellut. 

Heräilin sitten jokusen tunnin kuluttua ja pääsin vuodeosastolle makoilemaan. Suu oli herkkä ja turvoksissa, mikä nyt oli aivan ymmärrettävää sen operaation jälkeen. Useampi tunti meni vielä nukahdellessa ja ihan vain loikoillessa. Kylmäilin välissä poskea, söin yhden jogurtin ja lepäilin. Yövyin sairaalassa, koska minulla ei ollut ketään joka olisi voinut tulla noutamaan. 

Torstaina pääsin lähtemään jo aikaisin pois. Kävin husuken polilla moikkaamassa kirurgiani, joka kertoi kokonaisuutena siitä, mitä leikkauksessa oli tehty. Hän sanoi sen olleen haastava, mutta kaikki oli kuitenkin saatu tehtyä. Minulta siis otettiin metallilevyjä pois sekä ylä- että alahampaiden luuperästä. Ymmärtääkseni ylhäältä oli otettu osissa pois, hitsattu siis poikki :D. Juuria oli myös kaiveltu pois ja yksi hammas revitty. Ongelmana tässä nyt on se, että suussani on suoria kanavia poskionteloihin, jonka vuoksi en missään nimessä saa niistää tai aivastaa seuraavan parin viikon aikana. Jos ne tukitut reijät aukeavat uudelleen, on kuulemma todella haastavaa saada ne taas umpeen, mikä tietenkin meinaa leikkausta. 

Huikee aamupala, enkä kaikkee pystyny ees syömään ku sattu :d

Torstaina palasin siis kotia ja vietin väsyneen rauhallisen illan. Perjantaina lähdin heti aamusta hakemaan pojun takaisin kotia. Aika väsynythän sitä oli 3 huonosti nukutun yön jälkeen. Viime yönä onneksi sain nukkua taas kunnolla ja tänään energiaa on riittänyt huomattavasti enemmän.

Syön tällä hetkellä kahta antibioottikuuria, joista toisen saan lopettaa huomisen jälkeen ja toinen loppuu ensi viikolla. Suu on täynä tikkejä ja turvoksissa vasemman posken ja huulen osilta. Sen verta herkkähän se on, että en tosiaan uskalla syödä vielä yhtään mitään kovaa. Eipä mulla nyt pahemmin ole edes hampaita, millä pureskella, kun nuista mun ylähampaista revittiin taas yksi pois. Mun ylähampaat oikealla puolella menee nyt silleen, että on kulmahammas, revitty hammas, puruhammas, revitty hammas ja toinen puruhammas. :'D Ainakin kaks hammasta tullaan repimään sitten, kun laitetaan uudet hampaat suuhun. 

Kahden viikon kuluttua on tikkien poisto ja otetaan kuvat mun suusta. Seuraava käynti Helsingissä tulee olemaan sitten plastiikkakirurgin luona, jolloin aletaan tekemään naamaleikkauksia varten suunnitelmaa. Jännää! Sitä nyt kovasti odotellaan sitten :3.

Kun ei muutakaan pysty syömään :'D

Ens viikolla elämä jatkuu taas normaalin arjen parissa. Lapsi menee maanantaina hoitoon, ite menen salille, jos uskallan mennä ja kouluhommia pitää alkaa tekemään eteenpäin.

Palaamisiin!