Happy mind in valentine's day

Elämää ei sen enempää. Siltä minusta todella on tuntunut viimeisimmät viikot. Kirjotuksiin pänttääminen stressaa ja kemian suhteen motivaatio on aivan hukassa. Nyt se ei auta kuin potkia itseni kirjan äärelle, jotta saisin kerrattua riittävästi. Uskon kyllä etten ehdi kerrata kemiaa tarpeeksi hyvin ja syksyllä tulee uusinta, mutta yritän ainakin. Yrittämättä ei hävitä!

Mutta mitäs meille kuuluu noin muuten? Nyt ollaan oltu jopa muutama viikko ihan terveitä! Todella toivon että ollaan nyt pidempikin jakso ilman sairastelua. Ainakin lupaava alku sille :D.

Koulussa olen suprisesuprise ollut ja opiskellut. Kaikki kertauskurssit on suoritettu, kemian koe ei kyllä varmasti mennyt läpi ja siksi aloin ressaamaan sitä ihan älyttömästi. Kemian käytöstä onkin pisin aika ja siksi se on parhaiten mielestä lähtenyt... Noooh pitää nyt vain yrittää tehdä parhaansa! Ostin juuri uuden hienon laskimen, ehkä se auttaisi minua edes vähän tässä hommassa :p.

Salitreenitkin olen aloittanut nyt taas täysillä, kun terveenä olen ollut. Samalla tavalla kuten aijemminkin, neljänä päivänä viikossa ja viikonloppuna kotona reenailen vatsaa. Onhan tässä edelleenkin koko ajan tyytyväisempi kroppaan ja siitä saa koko ajan lisää intoa jatkaa. Herkkulakkokin loppui, mutta ei syöminen ole silti (ainakaan vielä) lähtenyt käsistä. Olen oppinut todella tykkäämään kaikesta ruuasta mitä lapsen kanssa kotona syömme ja himoni kohdistuvatkin pääasiassa niihin. Puuroa voisin syödä vaikka joka ruokailulla <3 :D. 

Kerran kävin juhlimassa tässä eräänä perjantaina ja se oli taas omanlainen todella mielenkiintoinen ilta. Ihmisiä on monenlaisia, ei kait tähän muuta voi sanoa :D. Ensi kuussa menen varmaan kahtena viikonloppuna, sillä pitää juhlia synttäreitä sekä rollossa että levillä. Levillä on tiedossa yhteissynttärit yhden kaverin kanssa, hänellä kun on syntymäpäivä maaliskuun puolessavälissä. Lisäksi hän asuu etelässä, joten harvoin tulee tällaisia mahdollisuuksia <3.

Kaverin kanssa käytiin syömässä Rossossa pannupizzat ja ne olivat kieltämättä aika pettymys. Pizzat eivät olleet enää kunnolla lämpimät kun ne saimme, pizzassa ei ollut tarpeeksi mausteita ja se oli turhan vetinen. 

Ystävänpäivänä tädin tyttären piti tehdä hyvän mielen- teko koulutehtävän. Hän toi meille muffinsseja ja kävi tädin ja siskonsa kanssa Jamien ja Millan kanssa ulkoilemassa. Todella hyvän mielen siitä saimme <3.

Niin jä meille kävi pieni vahinko. Jamie jotain värkkäsi peilin kanssa ja se tippui alas. Onneksi olin vieressä ja sain sen vastaan ennen kuin se kaatu. Takana oleva rautalanka oli katkennut. Se on seuraavan ostoksena ostoslistassa.

Ratsastamassa käyn edelleen joka perjantai. Tarkoituksena olisi kysellä jos voisin vaihtaa tunnin toiselle päivälle. Perjantai on hieman hankala päivä, jos silloin aikoo jonnekin lähteä :). Viime tunnilla menin Sepolla ja laukkasimme pitkästä aikaa. Olin todella ylpeä, sillä sain kummatkin jalustimet pysymään jalassa! Kerrankin tuntui, että se laukkaaminen oikeasti onnistui! Toivon että jatkossakin laukkaamme useammin, mutta saas nähdä. 

Jamie on oma ihana itsensä. Koko ajan se oppii uusia sanoja ja pieniä lauseita. Viime aikoina hän on oppinut sanomaan mm. anna, kana, kala, kone, ittu(istu), mennään ja bussi. Hienosti osaa kysyä "minne (esim. pallo) meni" ja "missä (esim.nalle) on".Sohvalla istuessa monesti kiipeää syliin halailemaan ja pussailemaan äitiä <3:'). Muutaman kerran on kävellyt kotia minun vieressä. Jos pulkka on matkassa, hän vetää sitä itse matkassa. Teiden yli mennessä hän ei suostu pitämään kädestä kiinni ja alkaa hangoittelemaan, joten sen aikaa poju saa olla sylissä. Autot ovat pysyneet pojun juttuna. Tykkää tuoda koirapehmolelun minun luokse ja alkaa ääntelemään kuin koira. Samoin tuo hevospehmolelun ja alkaa hirnumaan. Välissä yrittää ratsastaa sillä hevosella :D. 

Milla on voinut hyvin ja on lopettanut sen jatkuvan lelujen järsimisen. Minun hieno neiti <3.

Ensi viikonloppuna menemme Könkäälle juhlimaan isä viiskymppisiä :). Isot kemut on luvassa! Sitä seuraavana viikonloppuna on Jamien juhlat, sillä täyttäähän poju jo 2! On se vain jo niin iso <3. Kovasti suunnitteilla kaikki leivokset mitä pitää tehdä ja koristelut ja kaikki. Juhlat on ihania :3.

Soitin myös plastiikkakirurgilleni pari viikkoa sitten. Hän kertoi tilanteen olevan sellainen, että röntgenkuvista tehdään 3D- kuvia tällä hetkellä ja kun kuvat ovat valmiit, hän varaa parin muun kirurgin kanssa yhteisen ajan jossa he tekevät suunnitelman ja sen jälkeen ottaa minuun yhteyttä. Aikataulut ovat siis aivan auki vielä.

Uusi ripsari kokeilussa. Oon tykänny!

Palaamisiin!