Taas on tapahtunut sitä sun tätä ja siksi en ole saanut hyvää väliä päivittää blogia. Nyt kun on syysloma meneillään, olen yrittänyt ottaakin sen loman mielessä: ei mitään velvoitteita ja seku vain rauhassa nauttia ajasta kotosalla. Tässä ajassa on kerennyt tapahtua vaikka ja mitä, niistä lisää.
Kuukausi on vaihtunut. Lähestytään joulua ja vuoden loppua. Sitä ehkä odottelen nyt eniten ^-^. Elieli menin käymään Oulussa tiistaina 29.9 reissun Oussissa ja Respectalla. Oussissa ei erikoisia, lääkäri kysyi minne hän lähettää paperit ja mainitsi tuloksista sen verran, ettei testeissä ollut ilmennyt mitään erikoista eli ne olivat menneet todella hyvin. Huikeaa paranemista alkutilanteesta ja mitään esteitä autokortille ei ole tämän osalta. Neuropsykologista kuntoutusta jatketaan lukion loppuun saakka. Sen jälkeen menen taas käymään oussissa ja mietitään miten jatkossa tehdään. Uudet testitkin tehdään myöhemmin, sillä vielä ei tehdä lopullista lausuntoa. Aivot edelleen kuntoutuvat, joten ei ole vielä sen aika.
Respectalla oli eri apuvälineteknikko ja hän kyseli kaikki mahdolliset asiat läpi. Piti saada minun selityksistä huolimatta kokeilla asioita ja todeta itse miksei se asennon muokkaus ollutkaan hyvä. Lopulta hän teki sen mitä halusin ja tilanne helpottui polven osalta. Proteesi kuitenkin pian sieltä pois päästyä alkoi painaa eri kohdasta, joten varasin uuden ajan Rovaniemelle. Tiistaina kävin siellä ja nyt se tuntuu oikeasti olevan hyvä. Toivon että se pysyykin hyvänä, mutta pitää nyt seurailla salilla reenaillessa miten se toimii kovan paineen alla.
Pääsin myös käymään teatterissa 1 lokakuuta! Menimme äikänryhmän kanssa katsomaan Jari Tervon Esikoinen- kirjasta tehdyn näytelmän. Näytelmä oli huumorintajuinen ja huvittava, toisinaan myös liikuttava ja välissä aika crazy. Suosittelen mennä katsomaan jos mielenkiintoa löytyy. :)
Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna menimme Ivaloon reissuun. Menimme luonnon keskelle seurakunnanmökkiin yöksi ja aamulla ihastelimme maisemia. Joki virtasi vieressä ja näkymät olivat todellaa kotoisia. Olisin tahtonut mennä katselamaan näkymiä lähempääkin, mutta siihen ei ollut aikaa. Piti laittautua, mennä tädin luo nukuttamaan lapsi ja sen jälkeen lähteä kirkkoon. Tädin miehestä tuli Inarin kirkkoherra ja juhlat olivat sen mukaisetkin. Tunnelma oli oikein lämmin ja iloinen. Jouduimme lähtemään ennen loppua jo pois, sillä meillä oli sovittu aika milloin Milla piti hakea hoitolasta.
Seuraava viikko olikin erittäin erikoinen, sillä äiti otti Jamien tiistaina ja lähti tämän kanssa reissuun. He tulivat takaisin vasta seuraavana maanantaina. Minullahan oli oikea rentouttavaa vapaa- aikaa täytteinen viikko! Tai niin kuvittelin. Hirveästi ylimäärästä aikaa ei jäänyt kun viikon oli laittanut täyteen siivousta, asioiden hoitoa ja salia. Mielelle rauhoittava viikko ja kun Jamie tuli takaisin, sitä katsoi ihan eri silmin. Sitä näki miten iso poika se jo on ja jotenkin oma asenne häntä kohtaan on erilainen. En osaa kuvailla sitä, mutta jotenkin kohtelen häntä niin kuin isompaa poikaa.
Kävin myös bilettämässä sekä perjantaina että lauantaina. Perjantaina menimme aika myöhään, sillä minun piti tallin jälkeen käydä suihkussa ja laittautua. Halfmoon odotti ja drinkkien jälkeen menimme tanssimaan. Tanssiessa ja juodessa meni koko ilta ja meillä oli hauskaa. Eräs tyttö tuli pyytämään jos menisimme laulamaan karaokea. Varasin meille vuoron, mutta tyttö katosi jo ennen sitä. Ei siinä, hieman ennen meidän vuoroa laitteet hajosivat, joten en päässyt laulamaan ollenkaan.
Lauantaina puolestaan oli vuorossa karaokea. Lauloin ensiksi Jenni Vartiaisen Ihmisten edessä- biisin. Siihen ei kauheasti mitään sanottu, mutta myöhemmällä yöllä lauloin My heart will go onin ja voi kauhea sitä aplodien ja vihellyksen määrää! Eteeni tuli biisin mukana heiluttelemaan käsiänsä kolme nuorta komeaa miestä ja yksi heistä nousi lavalle ja antoi lentosuukkoja. Se oli kuulemma niin kaunista! Kun laskeuduin pois lavalta, yksi mies näytti minulle sormilla sydämmen ja tuli luokseni, halasi ja sanoi rakastavansa minua, koska laulan niin kauniisti. Olin niin otettu :')! Sitten menimme tanssimaan ja katsoimme Tuomas Kauhasen ja Asteen shown. Loppuyön tanssimme ja meillä oli hauskaa! Eikä darraa kumpanakaan aamuna, ei minulla kyllä ole koskaan aijemminkaan ollut, muuta kuin huono- olo pari kertaa sen aikaa mitä makoilen sängyssä ;D.
Salilla hommat sujuu entisellään. Alkuviikkona en päässyt salille, kun Jamie on ollut kotona, mutta tänään ja huomenna kuitenkin. Kai tässä pientä edistymistä tapahtuu koko ajan :D. Ainakin koko ajan saan liikkeet tehtyä paremmin ja uskallan lisätä kunnolla painoa. Ruokapuolessa on vielä petrattavaa. Ja nukkumisessa!
Kaverini napsi toissa perjantaina hieman kuvia kun olin ratsastamassa. Menin silloin Sepolla ja pääsimme pitkästä aikaa laukkaamaan! Oikeaan kierrokseen Seppo tosin venkuroi toisessa päädyssä ja en saanut siihen suuntaan laukkaa nostettua, mutta vasempaan suuntaan homma sujui hyvin. Viime perjantaina menin taas Sepolla ja nyt sain sen kulkemaan oikeaan kierrokseen kunnolla. Oikea laukkakin nousi hyvin. Ainoa ongelma laukatessa vielä on, että oikea jalustin karkaa aina jalasta. Sitten saa petrata tasapainoa, kun pitää koko paketin yhdellä jalalla kasassa. Siinä on varmaan seuraava tavoite, että saan jalustimen pidettyä jalassa.
Jamie tosiaan oli siellä reissussa pitänyt oikein lystiä. Hän oli kuulema hurmannut kaikki joiden luona äiti oli vieraillut ja halinut ahkerasti. Jamie oli päässyt käymään vaikka ja missä, oppinut uusia sanoja ja tuli iloisesti kotia.
Nyt hän hokee aina "älä", jos teen hänelle jotain mitä hän ei halua että teen. Osaa sanoa selvästi ei ja tykkää tehdä enemmän pahojansa mitä aijemmin. Testailee siis hermoja entistä enemmän :D. Maitoa joi reissun jälkeen paremmin, mutta sekin on alkanut taas menemään huonompaan suuntaan. Katsotaan miten jatkossa.
Milla pääsi tänään tohtorille. Toinen anaalirauhanen puhjennut ja toinen todella täysi ja turvoksissa. Hän nukutti Millan, jotta saisi sen puhdistettua kunnolla. Milla oli niin raukkanen kun tulimme kotia ja hänen jalat eivät kantaneet kunnolla. Pieni toipilas nukahtikin sitten olohuoneen matolle. Milla onkin ollut aika väsynyt koko illan ajan. 10 päivän antibiottikuuri ja muutaman päivän ajan pitää antaa kipulääkkeitä. Koppa kaulassa ainakin pari päivää. On se urhea <3.
Huomenna tallille ja lauantaina Leville juhlimaan kavereiden kanssa. Taas... Tuntuu jotenkin tyhmältä olla koko ajan bilettämässä. Lapsi kyllä viihtyy muiden kanssa, mutta silti on se vähän hölmöä. Nyt uskoisin etten mene tämän jälkeen useampaan viikkoon minnekään.
Niin ja plastiikkakirurgilta sain puhelun. Leuka aijotaan katkaista irti ja siirtää eteenpäin. Se vaikuttaa purentaan, joten hammashommat pysyvätkin aika kauan paikallaan. Hän laittoi lähetteen Rovaniemen keskussairaalalle 3D kuvauksia varten ja tekee suunnitelman niiden avulla tulevasta leikkauksesta. Kun se on tehty, saan ajanvarauksen ja menen käymään Helsingissä kuuntelemassa suunnitelman, sanon oman mielipiteeni ja jos leikkaus on minulle okei, he laittavat minut leikkausjonoon. Siitä se sitten lähtee!
Palaamisiin!
